Suomessa ei vallitsevan käsityksen mukaan ole varsinaisia vuonoja, kuten vaikkapa Norjassa. Paarlahtea on kuitenkin monesti kutsuttu Pohjolan pisimmäksi sisämaavuonoksi ja tietyllä tavalla se täyttääkin vuonon määritelmän, sillä se on kapea ja pitkä sekä hyvin syvä ja jyrkkärantainen.
Miten vuono syntyy?
Jääkauden alkuvaiheilla Veiksel-jäätikkö alkoi laajentua mantereelle päin peittäen mm. nykyisten Pohjoismaiden alueen kokonaan. Tämä laajentuminen kulutti kallioperään syviä kuiluja, vuonoja. Näin syntyivät tasareunaiset ja syvät U-laaksot, ruuhilaaksot eli vuonot.
Mikä on Norjan pisin vuono?
Sognevuono (norj. Sognefjorden) on Norjan pisin ja maailman toiseksi pisin vuono. Maailman pisin on 350 kilometriä pitkä Scoresbynsalmi Grönlannin itärannikolla. Sognevuono ulottuu yli 200 kilometriä sisämaahan ja sen suurin mitattu syvyys on 1 308 metriä.
Onko vuonojen vesi suolaista?
Kaikki lahdet, laguunit tai vuonot eivät kuitenkaan ole estuaareja – näiden perusominaisuus on nimenomaisesti makean ja suolaisen veden sekoittuminen. Estuaareja esiintyy jokien suilla varsinkin alueilla, joissa vuorovesi on niin voimakas, että merivesi virtaa ajoittain joen uomaa pitkin päinvastaiseen suuntaan.
Mikä on vuono englanniksi?
fjord {subst.}
Miksi Norjassa on sinistä vettä?
Veden väri näyttää erilaiselta kalkkiperäisissä vuoristoissa, kuten esimerkiksi Norjassa tai Italiassa, missä eroosion irrottamaa kalkkihiekkaa ja -pölyä kulkee veden mukana. Nämä aiheuttavat kirkkaassakin vedessä turkoosin värin.
Miten u Laakso on syntynyt?
U-laaksot syntyivät, kun jää valui vuorten rinteitä alaspäin. Valuessaan jää kulutti ja hioi rinteitä ja syntyi U-kirjaimen muotoisia laaksoja, joissa on hyvin sileät reunat. Vuono on sellainen U-laakso, jossa on vettä. Ne ovat pitkiä ja kapeita merenlahtia, eli U-laaksoja jotka ovat päättyneet mereen.
Mitä muodostumia syntyi Sulamisvaiheen aikana?
Sulamisvaiheen aikana syntyneitä muodostumia ovat hiidenkirnut, suistot, savialueet, reunamuodostumat, harjut ja suppa-kuopat. Hiidenkirnu on syvä ja usein suht kapea sileäreunainen kuoppa kalliossa. Sulamisvesien mukana liikkuneet kivet tippuivat kallion kuoppiin ja vesi pyöritti kiviä kuopissa hyvin kauan.
Miten Silokallio on syntynyt?
Silokallio on loiva tai vaakasuora kalliopinta. Se on jääkauden synnyttä- mä. Jää hankaa, rikkoo, rouhii, silottaa ja naarmuttaa kalliota. Jää virtaa oman painonsa ansiosta aina jäätikön reunaa kohti ja tempaa mukaan- sa irtainta maa-ainesta, hiekkaa ja kiviä.
Onko Ruotsissa vuonoja?
Ruotsissa on vain muutama Bohuslänissä. Lisäksi Luoteis-Espanjan Galician rannikolla sijaitsee vuonomaisia jokisuistoja (esp. rías). Ne eivät kuitenkaan ole syntymistavaltaan vuonoja, vaikka niitä kutsutaan suomen kielellä vuonoiksi.