Euroopan unionin (EU) passin omistaminen antaa henkilölle useita etuja. Sen avulla henkilö voi matkustaa, työskennellä ja asua missä tahansa EU -maassa ilman viisumia. Ainoa tapa, jolla henkilö voi saada EU -passin, on tulla EU -maan kansalaiseksi. Tämä tapahtuu syntymällä EU -maassa, jolla on esivanhemmat, jotka olivat EU -maan kansalaisia, asepalveluksen tai kansalaistamisprosessin kautta.
Monet ihmiset uskovat virheellisesti, että on olemassa todellinen yleismaailmallinen “EU -passi”. Todellisuudessa EU -passi on minkä tahansa EU -maan myöntämä passi. Vain EU -maan kansalaisille myönnetään EU -passi. EU: n asukkaat saattavat asua ja työskennellä muualla EU: ssa, mutta heillä on alkuperämaansa passi.
Jokaisella EU: n 27 jäsenvaltiolla on omat erityiset lait ja vaatimukset kansalaisuuden saamiseksi kyseisessä maassa. Yhteyden ottaminen kyseisen maan maahanmuuttovirastoon on paras tapa löytää nämä tiedot. Yleensä vain neljä vaihtoehtoa on tarjolla kansalaiseksi.
Useimmissa tapauksissa, vaikka joku olisi syntynyt EU -maassa, hän ei silti saa automaattisesti kansalaisuutta. Esimerkiksi jos henkilö on syntynyt Saksassa, hän saa kansalaisuuden vain, jos vähintään yksi vanhempi on asunut maassa vähintään kahdeksan vuotta. Maassa syntyminen tekee kuitenkin hakuprosessista nopeampaa ja helpompaa.
Jotkut maat sallivat myös kansalaisuuden asepalveluksen kautta. Se ei ole yleinen tai helppo tapa saada EU -passi. Tätä kansalaisuusmenetelmää ei suositella useimmille ihmisille.
Yleinen harhakäsitys on, että henkilö voi hakea EU -passia, jos hän menee naimisiin EU -kansalaisen kanssa. Todellisuudessa tämä antaa henkilölle asuinpaikan maassa, mutta hänen on silti käytävä läpi vuosia kestävä kansalaistamisprosessi. Kansalaisuuden voi saada vain sen jälkeen, kun hän on asunut kyseisessä maassa tietyn ajan ja läpäissyt maakohtaiset testit.
Ehkä helpoin tapa saada kansalaisuus ja passi on esi -isä. Jokaisessa EU: n jäsenvaltiossa on erilaisia sääntöjä ihmisille, jotka yrittävät käyttää esi -isiensä siteitä saadakseen kansalaisuuden. Jotkut maat edellyttävät suorempaa syntyperää, mikä tarkoittaa, että vähintään yhdellä vanhemmalla on oltava kyseisen maan kansalaisuus. Toiset ovat lempeämpiä ja antavat henkilön saada kansalaisuuden isoisovanhempiensa kautta tai jopa pidemmälle sukulinjalle.