Kanadan hallitus lainaa sekä brittiläisiä että amerikkalaisia hallintomalleja luodakseen epätavallisen järjestelmän maansa päähän. Amerikan tavoin se käyttää tarkastus- ja tasapainotusjärjestelmää toimeenpano- ja lainsäädäntövallan välillä, mutta sen toimeenpanovaltaa johtaa Ison -Britannian hallitsija, tällä hetkellä kuningatar Elizabeth II. Sekä demokraattiset että parlamentaariset mallit mukaan lukien Kanadan hallitus on todella ainutlaatuinen kansansa tarpeisiin.
Kanadan toimeenpanovallan johtaja on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas tai kuningatar, jolle on annettu valtuudet lainsäädäntö- ja oikeusalalla. Historiallisesti tämä asema on pikemminkin kunnia- kuin pakotettu, vaikka heidän pitäisi päättää, hallitsija voisi vaatia huomattavaa valtaa Kanadaan. Koska he ovat maantieteellisesti melko kaukana toisistaan, hallitsija nimittää Kanadan kenraalikuvernöörin valvomaan toimeenpanovaltaa. Vaikka toimeenpaneva valta tyypillisesti kumartuu parlamentin tahtoon ja perustuslakiin, se tekee sen perinteiden eikä lain mukaan.
Kenraalikuvernööri nimittää pääministerin, joka on Kanadan liittohallituksen pää. Pääministeri valitaan lähes aina siitä, kummasta puolueesta on enemmistö alahuoneessa, mutta jos millään puolueella ei ole enemmistöä, heidät nimitetään yleensä puolueesta, jolla on eniten jäseniä. Vaikka pääministeriä ei voida erottaa, alahuone voi antaa hallitukselle epäluottamuslauseen, joka johtaa yleensä pääministerin ja hänen hallituksensa eroamiseen.
Kanadan hallituksen lainsäädäntöhaara on kaksikamarinen, eli sillä on kaksi lainsäädäntövallan taloa. Nimitettyä taloa kutsutaan senaatiksi, ja jäsenet valitsee kenraalikuvernööri pääministerin neuvojen perusteella. Laillisen hallituksen valittua osaa kutsutaan alahuoneeksi, ja se valitaan demokraattisten vaalimenettelyjen avulla joka viides vuosi. Vaikka teoriassa molemmat haarat ovat suurin piirtein tasavertaisia, alahuoneella on yleensä eniten valtaa Kanadan hallituksessa ja se esittää huomattavasti enemmän lakiesityksiä parlamentille.
Kanadan liittovaltion oikeusjärjestelmä valvoo kaikkea rikosoikeutta ja ylläpitää kenraalikuvernöörin nimeämää korkeinta oikeutta. Siviililainsäädäntöä valvotaan brittiläisen yleisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, paitsi Quebecissä, jossa noudatetaan ranskalaista koodia. Korkein oikeus koostuu yhdeksästä tuomarista, ja sitä käytetään “viimeisenä keinona”, kun alemmat tuomioistuimet eivät voi käsitellä asiaa asianmukaisesti.
Kanadan hallituksen perustuslaki luotiin vuonna 1867 Ison -Britannian parlamentin säädöksenä. Vuonna 1982 perustuslakia muutettiin, jotta Kanada saisi poliittisen riippumattomuuden Isosta -Britanniasta, vaikka hallitsijalla on edelleen toimeenpanovalta. Lisäksi vuoden 1982 muutos sisälsi luonnoksen kansalaisten poliittisista oikeuksista ja vapauksista, samanlainen kuin Yhdysvaltojen perustuslain alkava kymmenen osan Bill of Rights.