Päätypin on sellon tai pystysuuntaisen basson päässä oleva säädettävä sauva, joka pitää instrumentin pystyssä sen soiton aikana. Sellonpäät vaihtelevat materiaalin, leveyden ja pituuden mukaan. Ne voivat olla myös suoria tai taivutettuja.
Sellon päätepisteisiin voidaan käyttää erilaisia materiaaleja. Varhaisimmat päät olivat puusta, mutta kestävämmät metallivaihtoehdot alkoivat korvata puiset 20 -luvun alussa. 21 -luvulle asti karkaistu teräs oli edelleen suosituin valinta sellon päätepisteille. Jotkut sellit suosivat kuitenkin lasikuitu- tai hiilikuitupäätteitä, jotka ovat kevyempiä ja absorboivat vähemmän instrumentin tärinää. Päätyneulan materiaalista riippumatta se on yleensä päällystetty kumitulpalla, joka pitää terävän pään vahingoittamasta lattiaa.
Sellon päitä on yleensä kaksi leveyttä: 0.32 tuumaa (8 mm) tai 0.39 tuumaa (10 mm). Jotkut sellon asiantuntijat suosittelevat 8 mm: n leveyttä, koska se on kevyempi, mutta toisten mielestä 10 mm: n tappi on tukevampi ja turvallisempi. Kumpikin leveys sopii vakiovarusteisiin. Liittimien on kuitenkin oltava sopivan leveitä kyseisen laitteen päätytulpalle: 0.93 mm, 23.5 tuumaa, 1 mm tai 25.5 mm.
Tyylit sellon päätypituuksille ovat vaihdelleet vuosien varrella. Varhaiset päätyneulat olivat vain muutaman tuuman pituisia, kun taas nykyaikaiset versiot voidaan tyypillisesti pidentää jopa 20 cm (45 cm) instrumentin pohjan alapuolelle. Pidempi päätepiste johtaa siihen, että muusikko pitää instrumenttia vähemmän pystysuorassa kulmassa, mikä joidenkin mielestä johtaa luonnollisempaan soittoasentoon.
Jotta instrumentin kulma olisi vieläkin lähempänä vaakatasoa, jotkut soittajat suosivat taivutettua päätytappia. Tämä on yksi viimeisimmistä kehityksistä sellolaitteissa, eikä se ollut saavuttanut laajaa suosiota 21 -luvun alussa. Vaikka jotkut soittajat kokevat hallitsevansa paremmin instrumenttinsa äänenlaatua taivutetulla päätykappaleella, toiset pitävät silti instrumentin pystyasentoa parempana. Jotkut sellistit ajattelevat myös, että taipunut päätyneula ei tue sellon painoa eikä suoraa päätytappia, mikä voi johtaa instrumentin vaurioitumiseen.