Ääniveistos on mikä tahansa veistos, joka tuottaa kaikenlaista sävyä tai lyömäsoittoa. Se voi myös tarkoittaa veistosta, joka on innoittanut ääntä, mutta joka ei tuota ääntä. Harvemmin termi viittaa juuri päinvastaiseen – eli ääneen, joka luo veistoksen tai taideteoksen. Molempia pidetään nykyaikaisina tai avantgardeina taiteessa ja musiikissa.
Äänenveistoksilla, jotka tuottavat ääniä ja iskuja, on vain yksi perusvaatimus. Tämä on äänen aloituslähde tai jotain, joka saa veistoksen sitoutumaan. Taiteilija voi esimerkiksi suunnitella monimutkaisen sarjan putkia, jotka viheltävät, kun ilma kulkee niiden läpi. Käynnistyslähde voi olla luonnollinen tuuli ulkona, tuuletin tai ilma, joka kulkee ilmastointijärjestelmään yhdistetyn tuuletusaukon läpi. Tämän lisäksi ääniveistoksen väri, koko, keskikoko ja kokonaissuunnittelu ovat täysin taiteilijan mielikuvituksen varassa.
Kun ääniveistos ei lyö tai luo ääniä, vaan on innoittamana äänestä, taiteilija kohtaa valtavan haasteen kääntää tietty ääni visuaaliseksi konseptiksi. Tämä on vaikeaa, koska se, mikä visuaalisesti tulee mieleen, kun henkilö kuulee tietyn äänen, perustuu suurelta osin kulttuuriin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin.
Äänen luoma veistos perustuu täysin värähtelyn, amplitudin ja taajuuden periaatteisiin. Kaikki ääni luo ääniaaltoja, jotka fyysisesti kulkevat aineen läpi. Jos oikea amplitudi ja taajuus ovat käytettävissä, ääniaallot voivat tulla näkyviin materiaalin liikkeenä. Esimerkiksi taiteilija voi ottaa hyvin märän saven metallilevylle ja käyttää ääniaaltoja värähtelemään saven satunnaiseksi kuvioksi. Tämä on suhteellisen mutkaton tapa veistää ääntä.
Taiteilijalla on yksi vaihtoehto, kun kyse on äänen luomasta ääniveistoksesta. Hän voi käyttää tietotekniikkaa taiteellisuuden työkalujen ohjaamiseen tai komentojen lähettämiseen. Hän voi esimerkiksi liittää maalipumput tietokonejärjestelmään, mekaanisiin säätövarsiin ja musiikkinäppäimistöön. Sitten hän voisi käyttää tietokoneohjelmaa määrittämään tietyt taajuudet kullekin pumpulle ja säätövarrelle. Taiteilija voisi sitten “maalata” soittamalla mitä tahansa äänisarjaa näppäimistöllä. Samalla tavalla taiteilija voisi kytkeä tietokoneen laseriin tai valoa lähettäviin diodeihin niin, että ne syttyvät ja sammuvat, kun tietyt taajuudet tai amplitudit ovat läsnä.
Vaikka kummankin tyyppiset ääniveistokset tukevat luovuuden verhoa, niitä löytyy yleisimmin museoista, mutta niitä esiintyy rutiininomaisesti nykyaikaisissa olosuhteissa, kuten liikerakennuksissa. Joissakin tapauksissa taiteilijat käyttävät näitä veistoksia keinona sitouttaa yhteisö. Yleisö saattaa esimerkiksi pystyä ”pelaamaan” ääniveistosta ja sillä on tärkeä rooli opetettaessa yleisölle musiikin ja taiteen arvoa ja saavutettavuutta.