Luulevyt ovat metallilevyjä, joita käytetään murtuneen luun rekonstruoimiseen. Useimmissa tapauksissa niitä käytetään paikoissa, joissa kipsiä ei voida käyttää, kuten leuassa, nenässä, silmänräpäyksissä ja kallossa. Levyt pitävät murtuneen luun paikallaan, jolloin se voi parantua.
Luulevyissä käytetyn materiaalin katsotaan yleensä olevan yhteensopiva ihmiskehon kanssa. Näin levyt eivät vahingoita kehoa aiheuttaen lisävammoja eivätkä aiheuta keholle immuunivastetta. Luulevyissä useimmin käytetty materiaali sisältää ruostumatonta terästä, kobolttipohjaisia seoksia, biokeramiikkaa, titaaniseoksia ja puhdasta titaania. Biokeramiikka on keramiikkaa, joka on yhteensopiva ihmiskehon kanssa, kuten kalsiumfosfaattikeraaminen.
Teräslevyjä ei aina pidetä ihanteellisena materiaalina luulevyille, koska ne menettävät jännityksensä tietyn ajan kuluttua. Kun näin tapahtuu, vamma ei ole enää puristuksessa, mikä hidastaa paranemisprosessia. Titaanilevyt kestävät hieman pidempään, mutta lopulta myös menettävät jännityksensä. Tämä johtuu vaikeudesta suunnitella luulevyjä kohdistamaan oikea paine murtumaan aiheuttamatta haittaa. Tämä on ongelma, jota asiantuntijat jatkavat.
Kun luulevyä tarvitaan, ortopedinen kirurgi valitsee parhaiten sopivan levyn ja kiinnittää sen murtuman molemmille puolille. Levy pidetään paikallaan ruuveilla. Ruuvit asetetaan reikiin mahdollisimman kauas murtumasta, jotta vältetään stressin lisääminen jo loukkaantuneelle luulle.
Jos metallista luulevyä käytetään luun vakauttamiseen, se on poistettava, kun luu on parantunut. Tämä vaatii lisäleikkausta ja toipumisaikaa. Metallisen luulevyn poistaminen voi myös vahingoittaa luuta, koska ruuvit ja itse levy irrotetaan. Asiantuntijat työskentelevät luulevyjen luomiseksi materiaaleista, jotka hajoavat luonnollisesti tai imeytyvät kehoon, mutta tällaisilla materiaaleilla ei ole vielä samaa lujuutta kuin metallilevyillä.
Luulevyjä ei pidä sekoittaa luun kasvulevyihin, joita esiintyy luonnossa kehossa. Luunkasvulevyt sijaitsevat kasvavien pitkien luiden molemmissa päissä luisen korkin ja luun varren välissä. Niiden tarkoitus on säätää kypsän luun pituutta ja muotoa.