Psykiatrisella sairastuvuudella tarkoitetaan yleensä sekä fyysisen että psyykkisen heikkenemisen esiintymistä mielenterveyden tai psyykkisen tilan seurauksena. Termi koskee yleensä niitä, jotka ovat hyvin tietoisia tilastaan mielenterveyden heikkenemisestä huolimatta. Maailman terveysjärjestön mukaan itse sairastuvuus mitataan sairastuneiden lukumäärän, sairaustyyppien ja sairauden keston mukaan. Siksi termi viittaa myös psykiatristen tilojen esiintyvyyteen tietyssä sosiaalisessa luokassa. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijat voivat kärsiä akuuteista psykiatrisista sairauksista burnoutin vuoksi, ja ymmärtääksemme, kuinka nopeasti nämä olosuhteet vaikuttavat lääketieteen opiskelijoihin sosiaalisena ryhmänä, olisi lääketieteen opiskelijoiden psykiatrinen sairastuvuus.
Sosiaalisten ryhmien ja koko yhteiskunnan psykiatrisen sairastuvuuden ymmärtäminen on usein sekä tieteellisten tutkijoiden että eri viranomaisten huolenaihe. Ilmiöiden arvioiminen antaa tutkijoille ja virkamiehille paremman käsityksen psykiatristen tilojen ja toiminnan, ympäristön ja sosiaalisten rakenteiden välisestä suhteesta. Tutkimus tehdään yleensä määrittämällä sosiaalinen ryhmä ja ottamalla ryhmästä näyte ja täyttämällä kyselylomake. Ensinnäkin annetaan kyselylomake, joka dokumentoi eri toimintojen laajuuden ja niihin liittyvät persoonallisuusominaisuudet. Seuraavaksi tuloksiin viitataan temperamentti- ja hahmoluetteloiden kanssa sen määrittämiseksi, onko sairaus olemassa ja jos on, missä määrin.
Joskus tutkijat käyttävät myös diagnostisia haastatteluja vahvistaakseen, onko tällaisten tutkimusten osallistujilla todellakin psykiatrinen tila. Kun tutkijat voivat vahvistaa psykiatrisen sairastuvuuden olemassaolon, he voivat analysoida nämä tiedot määrittääkseen, mitkä ominaisuudet tai toiminnot sosiaalisessa ryhmässä johtavat psykiatrisen tilan esiintyvyyteen. Lisäksi tutkijat voivat käyttää näitä tietoja ymmärtääkseen paremmin, miten yhteiskunnalliset ryhmät yleensä käsittelevät psykiatrisia sairauksia joko selviytymismekanismeilla tai hakeutumalla hoitoon. Tämä voi auttaa ylläpitäjiä, virkamiehiä ja terveydenhuollon tarjoajia ymmärtämään paremmin psykiatriseen sairastuvuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuinka tunnistaa nämä olosuhteet paremmin yksilöissä ja kouluttaa samalla sosiaalista ryhmää yleensä.
Kun otetaan huomioon psykiatrisen sairastuvuuden käyttö, se on siten sekä ilmaantuvuus että mitta. Psyykkisten sairauksien sairastuvuus on hyödyllinen tärkeiden päätösten tekemisessä, jotka voivat auttaa sosiaalisia ryhmiä seuraamaan ja koordinoimaan toimintaansa ja rakenteitaan paremman mielenterveyden saavuttamiseksi. Tehokkaiden strategioiden kehittäminen psykiatristen sairauksien ehkäisemiseksi on myös tärkeä tavoite ymmärtää psykiatrista sairastuvuutta sosiaalisten ryhmien keskuudessa.