Krooninen stressi on jatkuvaa altistumista akuuteille stressitekijöille ja voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, sekä fyysisiin sairauksiin, mukaan lukien sydänongelmat. Kun henkilö kärsii sairaudesta, hän sopeutuu riittämättömästi stressiin aiheuttaen korkeita glukokortikoideiksi kutsuttuja hormoneja veressä ja kudoksissa. Kun nämä hormonit viipyvät, se vaikuttaa negatiivisesti kehoon. Krooninen stressi voi johtua useista tekijöistä, mukaan lukien työ, ihmissuhteet ja taloudelliset huolet. Tilan myötä yksilö voi lopulta tottua toivottomuuden tunteeseen, mutta sairaus voidaan usein hoitaa lääkkeillä ja terapialla.
Korkeaan stressitasoon liittyvät mielenterveyden oireet sisältävät usein vaikeuksia muistaa asioita, huonoa harkintaa, jatkuvaa huolta ja keskittymiskyvyn puutetta. Emotionaalisesti runsasta stressiä kärsivä henkilö voi tuntea olonsa ylikuormitetuksi ja kokea mielialaa, ärtyneisyyttä ja eristyneisyyden tunteita. Kroonisen stressin fyysisiä oireita voivat olla päänsärky, selkäkipu, lihasjännitys ja univaikeudet. Muita fyysisiä indikaattoreita voivat olla jatkuva väsymys, painon muutokset ja jopa sydämentykytys. Runsaaseen stressiin liittyvät sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät oireet voivat sisältää itsensä eristämistä, ylireagointia tilanteisiin, tahdistusta ja kynsien puremista.
Krooninen stressi voi syntyä jatkuvasta tai jatkuvasta tilanteesta, kuten ongelmallisesta suhteesta tai sairaudesta. Tilanne pahentaa sisäiset stressitekijät, kuten pelot ja odotukset. Ajan myötä jatkuvalla huolestumisella voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia ja se voi jopa johtaa kuolemaan.
Sairaudesta kärsivä henkilö on myös altis tietyille terveysriskeille. Kroonista stressiä sairastava altistaa itsensä sydän- ja verisuonitaudeille, koska stressi saa sydämen toimimaan nopeammin. Stressi johtaa myös valtimoiden supistumiseen ja veren paksuuntumiseen, mikä edistää verihyytymiä. Korkea stressitaso voi nostaa verenpainetta, mikä asettaa henkilön suuremman riskin aivohalvauksille.
Jatkuva stressi altistaa myös yksilön infektioille ja immuunijärjestelmän häiriöille. Korkea stressitaso aiheuttaa ihmisen valkosolujen määrän lisääntymisen, mikä tekee hänestä alttiita vilustumiselle ja flunssalle sekä ekseemalle ja lupukselle. Lisäksi henkilö, joka kärsii jatkuvasta stressistä, on vaarassa sairastua diabetekseen. Korkea stressitaso tekee ihmisestä vastustuskykyisemmän insuliinille, jota tarvitaan verensokerin säätelyyn.
Kroonista stressiä voidaan hallita harjoittelemalla, nukkumalla vähintään seitsemän tuntia päivässä ja syömällä terveellisempää ruokavaliota. Hoito voi olla hyödyllistä myös sairastuneelle. Kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on muuttaa ihmisen ajatuksia ja käyttäytymistä, jotka aiheuttavat koettua stressiä. Biofeedback -terapiassa keskitytään opettamaan ihmisille tapoja käsitellä fysiologisia reaktioita stressaavissa olosuhteissa.