Makulaarinen turvotus on silmäsairaus, jolle on tunnusomaista nesteen kertyminen makulaan, joka on tärkeä silmän alue verkkokalvon keskellä. Makula on täynnä tiheää käpyryhmää, silmän valoreseptoreita, jotka reagoivat väriin. Makulan vaurioituminen voi heikentää jonkun näköä, mikä tekee tästä tilasta huolestuttavan silmälääkäreiden keskuudessa. Hoitovaihtoehtoja on useita, riippuen sairauden syystä ja potilaan historiasta.
Tämä tila ilmenee, kun silmän verisuonista alkaa vuotaa nestettä, jolloin neste voi kerääntyä makulaan. Tämä neste aiheuttaa makulan turpoamisen ja sakeutumisen, mikä johtaa näön hämärtymiseen ja vääristymiseen. Silmä ei pysty ilmaisemaan ylimääräistä nestettä, ja tila pahenee, jos sitä ei hoideta.
Yksi hyvin yleinen sairausmuoto on diabeettinen makulaturvotus, diabeteksen komplikaatio, jota esiintyy noin 10 prosentilla diabetespotilaista. Potilaat, joilla on huonosti hallittu diabetes, ovat enemmän vaarassa. Tämän muodon hoitoon voi kuulua polttoväli laserhoito, joka on suunniteltu hidastamaan tai pysäyttämään vuoto, vitrectomia, jossa lasimainen huoko poistetaan silmästä kirurgisesti turvotuksen vähentämiseksi, ja tulehduskipulääkkeiden käyttö tulehduksen estämiseksi silmä.
Makulaarinen turvotus voi ilmetä myös silmäleikkauksen tai trauman jälkeen, usein cystoid -makulaturvotuksen muodossa, jossa pieniä nestetaskuja muodostuu silmään. Vitrectomiaa ja tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää tämän sairauden hoidossa. Monet silmäsairaudet, kuten verkkokalvon tukkeuma ja uveiitti, voivat myös johtaa silmänpohjan turvotukseen, ja kroonista silmäsairautta sairastavien on varmistettava, että heidän silmänsä tarkastetaan säännöllisesti makulan turvotuksen merkkien varalta, jotta tila voidaan korjata ajoissa, jos se ilmenee .
Kun potilaalla on ollut tämä ongelma, se voi pyrkiä toistumaan, varsinkin jos taustalla olevaa syytä ei käsitellä. Esimerkiksi diabetes voi johtaa progressiivisiin makulan turvotuksiin, jotka voivat lopulta johtaa vakaviin silmävaurioihin tai sokeuteen. Tästä syystä on tärkeää käydä säännöllisesti silmätarkastuksissa, jotta löydettäisiin merkkejä poikkeavuuksista tai esiin tulevista ongelmista. Mitä nopeammin silmäongelmiin puututaan, sitä parempi ennuste. Potilaiden tulee myös ilmoittaa näön muutoksista tai epäsäännöllisyyksistä lääkäreilleen, vaikka muutokset eivät vaikuttaisikaan kovin tärkeiltä.