Leksinen päätöksenteko tai LTD on eräänlainen psykologinen koe, jossa yksilöä pyydetään määrittämään, vastaako annettu aistinvarainen sana sanaa vai ei. Aistitiedot voivat olla joko visuaalisia, kuvien tai kirjainryhmien muodossa tai kuuloisia. Leksinen päätöksenteko on erityisen tärkeä psykologian osa -alueille, jotka tunnetaan semanttisena muistina ja leksikkona. Semanttinen muisti viittaa tosiasioiden, merkitysten ja käsitteiden muistamiseen, jotka eivät liity nimenomaan johonkin yksilön elämänmuistin historialliseen kohtaan. Lexical access viittaa erityisesti prosessiin, jossa ärsykkeiden ja merkityksen välille luodaan yhteys, esimerkiksi kun ääni tunnistetaan sanana.
On monia erilaisia muuttujia, joita tutkijat voivat muuttaa leksikaalisessa päätöksenteossa, jotta he voivat tehdä johtopäätöksiä siitä, mitkä olosuhteet vaikuttavat sanalliseen pääsyyn millä tavoin. Esimerkiksi kuinka tavallinen tai harvinainen sana on, voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nopeasti ihmiset keskimäärin kykenevät tunnistamaan sanan. Tutkijat pyrkivät myös saamaan laajan näytteen eri koehenkilöistä osallistumaan tiettyyn tehtävään. Esimerkiksi henkilö, jolla on vahva koulutustausta, menestyy todennäköisesti paremmin kuin henkilö, jolla on hyvin vähän koulutusta tai lukutaito.
Tällaiset psykologiset kokeet pisteytetään yleensä sen perusteella, kuinka kauan kestää, että testin tekijä tunnistaa äänen tai kuvan sanana tai ei-sanana. Tätä varten testaajaa pyydetään yleensä painamaan tietokoneen painiketta tai tekemään jotain muuta ratkaisevaa ja nopeaa toimintaa. Monissa tapauksissa koko leksikaalinen päätöksenteko suoritetaan näppäimistöllä. Tämä eliminoi riskin, että tutkijan suora läsnäolo voisi vaikuttaa tuloksiin.
Toistaminen ja sanojen yhdistäminen ovat kaksi ilmiötä, joiden on osoitettu olevan erityisen merkityksellisiä leksikkäissä päätöstehtäväkokeissa. Sanana tunnistettu sana testin jossain vaiheessa tunnistetaan yleensä sanana nopeammin myöhemmin testissä. Lisäksi sana, joka liittyy läheisesti edelliseen sanaan, tunnistetaan usein nopeammin kuin sana ilman aikaisempia assosiaatioita. Esimerkiksi “taulukko” tunnistetaan todennäköisesti nopeammin sanavarastoisessa tehtävässä, jos sitä edeltää “tuoli” kuin jos sitä edeltää “mursu”.