On yleisesti hyväksytty, että stressi on ihmiselle haitallista sekä henkisesti että fyysisesti. Tämä pätee moniin sairauksiin, kuten diabetekseen. Kun henkilö on stressaantunut, hormonit kehossa aiheuttavat verensokerin nousun. Tämä on kehon tapa valmistautua stressin aiheuttamaan ylimääräiseen rasitukseen. Valitettavasti diabeetikon keho ei voi hallita sokerin nousua niin hyvin kuin pitäisi, ja stressi voi vaikuttaa verensokeritasoon, joka on riittävän korkea tullakseen vaaralliseksi.
Stressin ja diabeteksen välinen suhde johtuu osittain stressin vaikutuksesta potilaan kehon hormoneihin. Kun henkilö on stressaantunut, hormonit, joita kutsutaan kortisoliksi ja epinefriiniksi, vaikuttavat kehoon lisäämään energiaa. He tekevät tämän nostamalla väliaikaisesti verensokeria. Tämä verensokerin nousu voi vaikuttaa kaikkiin stressaantuneisiin, ei vain ihmisiin, joilla on diagnosoitu diabetes.
Stressin ja diabeteksen suhde voi olla vaarallinen. Vaikka stressi voi aiheuttaa kenenkään verensokerin nousun, se voi olla pahempi diabeetikoilla, koska heidän kehonsa eivät pysty tehokkaasti vastustamaan verensokerin nousua. Valitettavasti stressitasot voivat nousta monenlaisten tekijöiden vuoksi, joista monet voivat olla potilaan hallinnassa. Henkilö voi esimerkiksi kokea emotionaalista ja fyysistä stressiä vastauksena ylikuormitukseen ja sairauteen.
Vaikka lyhytaikaisen stressin ja diabeteksen välinen suhde voi aiheuttaa väliaikaista verensokerin nousua, pitkäaikaiset stressit voivat altistaa henkilön jatkuville diabetesongelmille. Esimerkiksi jos henkilö kärsii masennuksesta, hänen stressitasot voivat pysyä jatkuvasti korkeina. Tämän seurauksena potilaan verensokerin hallinta voi olla vaikeampaa. Lisäksi stressi voi johtaa muihin terveysongelmiin, jotka voivat aiheuttaa lisärasitusta potilaalle ja lisätä verensokerin nousua.
Jotkut stressin ja diabeteksen välisistä suhteista eivät ole diabeetikon hallinnassa, mutta on joitain tapoja, joilla stressi voi häiritä asioita, joita potilas voi hallita. Esimerkiksi masennusta käsittelevä henkilö saattaa tuntea olevansa vähemmän motivoitunut olemaan varovainen ruokavalionsa kanssa. Hän voi syödä hänelle pahoja asioita yrittäessään saada helpotusta stressistä ja masennuksesta. Hän voi jopa lopettaa harjoittelun, mikä voi olla haitallista diabeteksen hallinnassa, koska hän tuntee olevansa vähemmän motivoitunut tai kiinnostunut asioista, joita hän piti tärkeinä.