Mikä on krooninen fibroosi?

Fibroosi viittaa kuitukudoksen liialliseen kertymiseen tietyllä kehon alueella. Se voi olla toisinaan hyvin heikentävää ja useimpien sairauksien tavoin myös kroonista tai akuuttia. Termi akuutti tarkoittaa luonteeltaan kohdennettua tai lyhytaikaista. Tämä sairauden lyhytaikainen tila on kroonisen vastakohta, joka kuvaa pitkäaikaisia ​​tiloja. Krooninen fibroosi määritellään siksi fibroosin pitkäaikaiseksi tai toistuvaksi tilaksi.

Fibroosiin on monia mahdollisia syitä. Kroonisen fibroosin ja sen akuutin sukulaisen yleisimpiä syitä ovat genetiikka ja trauma. Traumaattisen fibroosin tapauksessa tietyn ruumiinosan tai siihen liittyvän kudoksen vaurioituminen voi aiheuttaa uudelleenrakennusprosessin aloittamisen. Tämä jälleenrakennusprosessi vaatii yleensä uuden kuitukudoksen muodostumista. Nilkan nyrjähdystapa ja runsaasti syntynyttä arpikudosta voivat edelleen osoittaa tämän käsitteen.

Genetiikan aiheuttama krooninen fibroosi on hyvin erilainen eläin. Monet trauman aiheuttamat fibroositapaukset ovat yleensä akuutteja tai lyhytaikaisia, yleensä häviävät toipumisen edetessä. Sitä vastoin krooninen fibroosi on yleensä läsnä koko elämän ajan joko jatkuvasti tai toistuvasti.

Kroonisen fibroosin ymmärtämiseksi parhaiten voi olla hyödyllistä tutkia tiettyä tyyppiä. Kystinen fibroosi on luultavasti tunnetuin kroonisen fibroosin muoto. Kystisen fibroosin tapauksessa geneettinen epäsäännöllisyys aiheuttaa tiettyjen kehon rauhasien liiallista eritystä. Erityisesti limaa ja hikeä tuottavat rauhaset eivät pysty säätelemään itseään aiheuttaen liiallista tuotantoa.

Kun keuhkoissa on liikaa limaa ja hikeä kystisen fibroosin vuoksi, hengitysteitä ja hengitysteitä voidaan tukkia, mikä estää terveen sydän- ja verisuonitoiminnan. Tämä on ilmeisistä syistä haitallista ihmisen terveydelle. Valitettavasti monet tästä traagisesta, perinnöllisestä sairaudesta kärsivät elävät yleensä suhteellisen lyhyen elämän.

Jokaisen, joka kärsii joko akuutista tai kroonisesta fibroosista, tulee välittömästi neuvotella lääkärin kanssa. Onneksi lääketieteellisessä yhteisössä on monia asiantuntijoita, jotka ovat motivoituneita hoitamaan tätä tautia. Tämä terveydenhuollon ammattilaisten kunnianhimo ja monien tutkijoiden halu oppia lisää kroonisesta fibroosista antaa toivoa siitä, että jonain päivänä voidaan saavuttaa parempia hoitoja tai ehkä parannuskeinoa. Sillä välin paras ratkaisu tällaisiin häiriöihin on monien oireiden hallinta, toivottavasti mahdollistamalla muuten terveet elämäntavat.