Mikä on yhteys hypoksian ja keuhkoahtaumataudin välillä?

Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD) voi aiheuttaa hypoksiaa, jolloin keho ei saa tarpeeksi happea kaikkien elinten ja kudosten tarpeisiin. Tämä on sairauden tunnettu komplikaatio, johon voidaan puuttua monin tavoin osana potilaan hoitoa. Jotkut vaihtoehdot hypoksian hallintaan voivat sisältää hapen antamisen, mekaanisen ilmanvaihdon tarjoamisen tai potilaan aseman muuttamisen nukkumiseen. Potilaita voidaan myös arvioida säännöllisesti merkkejä siitä, että heillä on alhainen happipitoisuus.

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla emfyseeman ja kroonisen keuhkoputkentulehduksen yhdistelmä rajoittaa hengitysteiden toimintaa. Tämä tila liittyy yleensä tupakointiin, vaikkakaan ei aina, ja se on luonteeltaan etenevä. Ajan myötä potilaan keuhkojen toiminta heikkenee, mikä vaikeuttaa hengittämistä. Raskaat yskäkohtaukset liittyvät yleisesti keuhkoahtaumatautiin, ja potilaille voi kehittyä kivuliaita hengitysteiden tulehduksia. Hypoksia ja keuhkoahtaumatauti nähdään yleensä yhdessä, koska potilas ei saa tarpeeksi ilmaa.

Tämä voi olla erityisen huolestuttavaa yöllä. Potilaat saattavat huomata, että heillä on päänsärkyä tai he ovat hitaita herätessään, mikä johtuu siitä, että he eivät saa tarpeeksi happea yössä. Jos lääkäri epäilee uneen liittyvää hypoksiaa ja keuhkoahtaumatautia, potilas saattaa joutua käyttämään happinaamaria yöllä. Naamarit toimittavat potilaalle happea, mikä rajoittaa hypoksisia oireita aamulla ja estää pitkäaikaisia ​​vaurioita.

Kun potilaan tila pahenee, hypoksiasta ja keuhkoahtaumataudista voi tulla suurempi ongelma. Potilas voi tulla hengenahdistukseksi suhteellisen lyhyen liikunnan aikana ja hän voi kokea oireita, kuten raajojen sinertymistä ja jäähtymistä. Elinvauriot voivat myös olla mahdollisia huolenaiheita, etenkin aivoissa, jotka ovat erittäin herkkiä hapensaannin vähenemiselle. Hypoksian ja keuhkoahtaumataudin hoito on kriittistä potilaan elämänlaadun ja mukavuuden kannalta.

Säännölliseen seurantaan voi kuulua keuhkojen toimintakokeita potilaan hengityksen arvioimiseksi sekä happisaturaatiotestit. Tämä tarkistaa veren happipitoisuuden määrittääkseen, kuinka paljon veressä on. Kun se putoaa, tämä osoittaa, että potilas ei saa riittävästi happea ja voi altistua komplikaatioille.

Lopulta keuhkoahtaumatautiin liittyvä hengitysteiden tulehdus ja vauriot voivat muuttua niin vakaviksi, että potilas ei enää pysty hengittämään itsenäisesti. Koneellinen ilmanvaihto voidaan tarjota vaihtoehtona potilaan hengittämisen helpottamiseksi. Pitkäaikaiseen ilmanvaihtoon liittyy merkittäviä riskejä, kuten hengitystieinfektio, mutta potilaat voivat pitää niitä hyväksyttävinä pidentääkseen elämäänsä.