Kulttuuripsykiatria on yksilöiden mielisairauksien tutkimus ja hoito, ja siinä otetaan huomioon myös rodun, etnisen alkuperän, uskonnon ja kulttuuritaustan laajemmat vaikutukset. Tämä lähestymistapa kontekstuaaliseen psykiatriaan on kasvanut merkittävästi, kun nykyaikaiset yhteiskunnat ovat monimuotoistuneet. Kulttuuripsykiatria on laaja tieteenala, joka hyödyntää sosiaali- ja käyttäytymistieteilijöiden, lääketieteen ja kulttuuriantropologien sekä maailmanlaajuisten mielenterveystyöntekijöiden tutkimusta määrittäessään parhaan kliinisen hoidon kulun yksittäisille potilaille. Esimerkiksi hoidettaessa yksilöä masennuksesta kulttuuripsykiatri voi ottaa huomioon sellaisia tekijöitä kuin syrjinnän psykologiset seuraukset muuttoliike- ja akkultivaatiostressi, luontaisen hengellisyyden ja uskonnon näkökohdat tai usko perinteisiin tai kansanhoitokäytäntöihin. Kulttuuripsykiatria pyrkii ytimessä lisäämään eri taustoista tulevien kliinisten palvelujen – diagnoosin, hoidon ja hoidon – tehokkuutta.
Kulttuuripsykiatriaa harjoittavat ihmiset keskittyvät kulttuurivaikutusten tärkeyteen mielenterveyteen pyrkien tarjoamaan kulttuurisesti asianmukaista hoitoa. Kulttuurin käsite ei liity niinkään psykiatrian kurinalaisuuteen, vaan siihen integroituna. Esimerkiksi eri kulttuureista ja henkisesti huonovointiset ihmiset ilmaisevat usein ahdistustaan sekä kielellisesti että käsitteellisesti. Siksi, jotta kulttuuripsykiatri ymmärtää paremmin potilaan psyykkistä tilaa, lääkärin on usein tarpeen kerätä tietoa potilaan perhetaustasta ja hänen sosiaalisesta/kulttuurisesta kontekstistaan. Rotuun, etniseen alkuperään ja uskontoon liittyvää tietoa voivat olla esimerkiksi henkilökohtaiset ja perhepyrkimykset, sosioekonomisen luokan tunnistetut piirteet ja hänen maahanmuutto- tai maastamuuttokokemuksensa ja -historiansa.
Akkulatiivisen stressin vaikutukset ovat kulttuuripsykiatrian painopiste, mutta niitä ei yleensä käsitellä perinteisessä psykiatriassa. Viljely tapahtuu, kun yhtä kulttuuria tai yksilöä kyseisessä kulttuurissa muutetaan tai muutetaan toisen kulttuurin kosketuksen tai imeytymisen seurauksena. Ihmisten ja ryhmien muuttoliikkeen lisääntyminen maailmanlaajuisesti on yksi syy kulttuurienvälisten lähestymistapojen kasvuun mielisairauksiin. Kulttuuripsykiatria ei ainoastaan ota huomioon perinteisten mielenterveysluokkien rajoituksia, vaan se kattaa myös kulttuurisesti alkuperäiskansojen mielenterveysluokat. Kulttuurienvälinen psykiatri erottaa sairauden, joka on biologisten tai psykologisten prosessien toimintahäiriö, ja sairauden, joka on henkilökohtainen ja kulttuurinen reaktio tautiin.
Kulttuuripsykiatriassa kulttuuria-joka usein määritellään tietyn etnokulttuurisen ryhmän uskomuksiksi, arvoiksi ja käytännöiksi-ei pidetä staattisena. Kulttuuri, sellaisena kuin se koskee yksittäistä ihmistä, on jatkuvasti kehittyvä dynaaminen käsite, johon vaikuttavat paitsi kulttuuri, myös köyhyys, sosiaalinen luokka ja sukupuoli. Lisäksi vain siksi, että yksilö on oman kulttuurinsa jäsen, se ei välttämättä tarkoita, että hän noudattaa kaikkia ryhmän uskomuksia, tapoja tai rituaaleja. Kulttuuripsykiatriassa potilasta nähdään sekä yksilönä että sosiaalisena olennona kulttuurisessa kontekstissa.