Mikä on esto?

Esto on palkki, joka kulkee sivusuunnassa veneen rakenteen poikki. Joissakin aluksissa soutajat voivat istua esteen päällä soutuessaan. Thwarts on osa monimutkaista kehystysjärjestelmää, joka auttaa lisäämään alusten lujuutta ja jäykkyyttä.

Perinteisessä puisessa veneenrakennuksessa veneen kuori koostuu pitkistä lankkuista, joita kutsutaan kaiteiksi. Hihnat on kiinnitetty köliin, joka muodostaa veneen keskilinjan tai selkärangan, ja aseisiin, jotka ovat kuoren yläreuna. Monimutkainen puurakenne tukee tätä kuorta ja saa sen pitämään muotonsa. Esteet ovat osa tätä kehystämistä; tuet, joita kutsutaan esto -nousuiksi, tukevat niitä alhaalta, kun taas kaarevat varusteet, joita kutsutaan “polviksi”, kiinnitettynä aseisiin, pitävät ne paikallaan ylhäältä.

Epäonnistumisten määrä veneessä riippuu sen koosta. Monilla pienillä veneillä on vain yksi esto, kun taas pidemmillä aluksilla on useita. Esimerkiksi 20-jalkaisessa (hieman yli kuusi metriä) aluksessa voi olla neljä tai vierintä.

Nykyaikaiset puhallettavat veneet voivat myös estää. Yleensä nämä ovat irrotettavia rakenteita, jotka taitetaan ja säilytetään erikseen, kun vene tyhjennetään. Kun vene on käytössä, omistaja sovittaa esteen sivuilla oleviin muovikoloihin. Nämä väliaikaiset esteet lisäävät aluksen jäykkyyttä ja toimivat istuimina aivan kuten perinteisessä veneessä.

Vaikka termi “estää” useimmiten viittaa näihin rakenteellisiin tukiin, joitain muita veneessä olevia palkkeja kutsutaan joskus myös estoiksi, jos ne kulkevat sivusuunnassa aluksen poikki. Esimerkiksi tukia, joka pitää ohjaus airon paikallaan kanootilla, kutsutaan myös esteenä, vaikka se ei istu samassa asennossa kuin todellinen lama. Samoin, kun purje lisätään pieneen alukseen, masto on joskus tuettu paikalleen poikkipalkilla, joka tunnetaan myös esteenä.

Koska esteet kulkevat puolelta toiselle veneen viivan poikki, heidän asemansa tuli edustamaan tätä suuntaa. Mitä tahansa, joka kulkee veneen tai aluksen sivulta toiselle, sanotaan sen olevan ”harmaata”. Tätä asemaa kutsutaan “taistelulaivoiksi”. Tätä ilmausta käytettiin myös muilla merivoimien aloilla. Esimerkiksi 18- tai 19-luvun brittiläisen laivaston upseerin, joka piti hattua päällään eteenpäin, sanottiin käyttävän sitä “edestä ja takaa”, kun taas sellainen, joka käytti sitä sivuilla olevilla kärjillä se “taistelulajeja.