Aivojen pitäminen terävinä muistiharjoitusten avulla on hyvä tapa edistää mielenterveyttä ikääntyessään. Muistiharjoituksia voidaan tehdä muuttamalla elämän yksinkertaisia rutiineja, kuten vierailua uusissa ravintoloissa, viettää aikaa ystävien kanssa tai jopa käyttää ei-hallitsevaa kättään yksinkertaisten tehtävien suorittamiseen. Uuden kielen tai urheilun oppiminen on myös loistava tapa parantaa aivotoimintaa. Säännöllinen lukeminen tai henkiset pelit, kuten ristisanatehtävät, ovat toinen hyvä tapa pitää muisti terävänä.
Ikääntyessään monien muistikyky heikkenee. Lyhytaikainen muisti kärsii usein ensimmäisenä, sillä se unohti muistiin tallennetut puhelinnumerot, väärät auton avaimet ja änkytti nimen muistamista. Tämä lasku liittyy pysähtyneeseen rutiiniin, joka jättää aivojen osat käyttämättä. Muistiharjoitukset voivat auttaa pitämään tyypillisesti käyttämättömät aivojen osat aktiivisina ja parantamaan muistikykyä.
Yksi muistiharjoitustyyppi sisältää säännöllisen rutiinin muuttamisen. Se voi olla jotain niin yksinkertaista kuin mennä uuteen ravintolaan lounaalle, kokata jotain aivan uutta tai käydä ystävän luona viereisessä kaupungissa viikonloppuna. Uusi aistin stimulaatio voi auttaa virkistämään muistia.
Toinen helppo tapa parantaa muistia on käyttää ei-hallitsevaa kättään yksinkertaisten tehtävien suorittamiseen. Esimerkiksi jos yksi on oikeakätinen, vasenta kättä voidaan käyttää hampaiden tai hiusten pesuun. Vaikka tämä voi tuntua hitaalta ja tehottomalta, todellisuudessa käytetään aivojen osaa, joka on harvoin otettu käyttöön, mikä tekee aivoista vahvempia.
Muistiharjoituksia voidaan suorittaa myös oppimalla uusia asioita. Tähän voi kuulua uuden kielen opiskelu tai matemaattisen tehtävän tutkiminen. Ja sen ei tarvitse olla jotain perinteisesti ajateltavaa aivoja stimuloivana, uuden asteen tai urheilulajin oppiminen voi myös aktivoida aivot uusilla tavoilla.
Vähemmän suora tapa harjoittaa muistiharjoituksia on säännöllinen sosiaalinen vuorovaikutus, etenkin yksilöille, jotka elävät yksin. Yksin oleminen voi aiheuttaa stressiä ja masennusta, mikä häiritsee muistia. Toisten ympärillä oleminen voi parantaa mielialaa ja siten kognitiivisia kykyjä. Keskustelu muiden kanssa voi myös osoittautua kannustavaksi kokemukseksi, varsinkin jos keskustelu kääntyy ystävälliseen keskusteluun.
Ehkä perinteisimmät muistiharjoitukset löytyvät säännöllisistä aivoja stimuloivista toiminnoista. Lukeminen, ristisanatehtävien suorittaminen tai pasianssin pelaaminen ovat kaikki tapoja stimuloida aivoja. Television katselu ei ole yhtä tehokasta, koska aivot ovat enimmäkseen passiivisia tämän toiminnan aikana.
Mieliharjoitukset voivat paitsi parantaa muistia myös fyysinen harjoittelu. Tutkimukset osoittavat, että aerobinen harjoitus voi parantaa muistikykyä, koska se lisää verenkiertoa ja siten enemmän happea ja glukoosia voi päästä aivoihin. Jopa 30 minuutin reipas kävely päivässä voi auttaa.