Monille ihmisille vain kuoleman pelko voittaa julkisen puhumisen pelon. Puheen pitäminen luokkatovereiden, liikekollegoiden tai täysin tuntemattomien ihmisten edessä voi todellakin olla yksi stressaavimmista toiminnoista, jotka voivat kuvitella niille, jotka eivät ole kokeneita tai koulutettuja puhujia. On kuitenkin olemassa useita julkisen puhumisen vinkkejä, jotka voivat tehdä kokemuksesta paljon siedettävämmän. Ehkä tärkein näistä on harjoittelu.
Yksi yleisimmistä julkisen puhumisen vinkeistä on, että mikään ei korvaa harjoittelua. Tämä ei tarkoita vain puheen kirjoittamista ja lukemista äänettömästi, vaan myös sen esittämistä ääneen, kunnes se tulee niin tutuksi kuin se voi olla. Monet ihmiset, joiden täytyy pitää puhe liikekokouksessa tai luokkahuoneen edessä, eivät harjoittele varsinaista puhetta niin usein kuin pitäisi. Puheen liiallinen harjoittelu voi johtaa mekaaniseen tai tylsyyteen, mutta tavoitteena on tietää puheen sisältö riittävän hyvin lausuakseen sen Shakespearen monologin tavoin.
Muut julkisen puhumisen vinkit korostavat puheen pitämisen mekaniikkaa. Yleisön jäsenet reagoivat yleensä hyvin lyhyeen katsekontaktiin, joten puhujan tulisi yrittää napsauttaa yksittäisiä kuulijoita silmillään koko puheen ajan. Kun katsekontakti on luotu, on aika siirtyä seuraavaan henkilöön. Kun puhutaan suuremmalle yleisölle, on usein hyödyllistä valita kohta aivan yleisön takaa, esimerkiksi kello tai uloskäyntikyltti, ja toimittaa puhe siihen kohtaan. Yleisö voi olettaa, että puhuja pitää enemmän katsekontaktia kuin hän todellisuudessa on, eikä puhujan tarvitse pelätä häntä katsovien satojen silmien näkemystä.
Julkinen puhuja voi hyödyntää hermoenergiaa, jos hän pystyy ohjaamaan sen tehokkaasti itse puheeseen. Jotkut julkisen puhumisen asiantuntijat ehdottavat oman roolinsa visualisointia sanansaattajana tai tiedottajana, joka vastaa tärkeiden uutisten toimittamisesta yleisölle, jonka tarvitsee tietää. Tämän pitäisi auttaa hermostunutta puhujaa pitämään puheen suuremmalla itseluottamuksella. Jotkut ihmiset jännittyvät, koska he ovat huolissaan siitä, että heidän puhettaan ei oteta hyvin vastaan yleisössä, joka tietää enemmän kuin he tietävät.
Jotkut vanhemmat oppikirjat, joissa on julkisen puhumisen vinkkejä, ehdottavat visualisointiharjoituksia, kuten yleisön kuvaamista alusvaatteissa tai muissa nöyryyttävissä olosuhteissa, mutta harvat nykyaikaiset julkisen puhumisen oppaat ylläpitävät tätä myyttiä. On parempi luoda suhde yleisöön huumorin avulla, sirottelemalla muutamia hyvin valittuja vitsejä tai henkilökohtaisia anekdootteja koko puheen ajan. Liialla huumorilla ja riittämättömällä oleellisella tiedolla voi kuitenkin ajan mittaan olla jäähdyttävä vaikutus yleisöön.
Jos puhuja kokee liikaa ahdistusta tai hermostunutta energiaa ennen puheen pitämistä, hän saattaa haluta tehdä kevyitä liikuntaharjoituksia tai kävellä tapahtumapaikalla. Podiumin tai puhujan takana seisominen ja puheen harjoitteleminen yksityisesti voi myös auttaa rauhoittamaan hermostunutta puhujaa. Tekninen harjoitus voi auttaa kaiutinta mukautumaan äänitasoihin, huoneen tunnelmaan ja valojen häikäisyyn. Jos puhe näkyy puhelinsoittimessa tai muistilapuissa, puhuja saattaa haluta harjoitella niitä käyttämällä ennen puhetta.
On olemassa useita tapoja oppia julkisen puhumisen vinkkejä. Puhujat saattavat haluta kokeilla julkisen puheen kursseja korkeakoulussa tai yritysseminaareja, joissa on julkisen puhumisen asiantuntijoita. Julkisen puheen oppaita on saatavana myös hakuteoksina kirjastoissa tai kirjakaupoissa.