Pääsiäispupu on peräisin muinaisesta jäniksen, kanin ja munan yhdistyksestä hedelmälliseen kevään aikaan. Koska kanit ja jänikset ovat hedelmällisiä kasvattajia, jotka tuottavat usein suuria pentueita keväällä ja linnut munivat munansa suunnilleen samaan aikaan, molemmat ovat toimineet hedelmällisyyden symboleina Länsi -Euroopassa antiikin ajoista lähtien. Pääsiäispupu yhdistää nämä kaksi tapahtumaa muna-kanin muodossa, joka ennustaa uuden kasvun ja elämän kauden karun talven jälkeen.
Pääsiäispupu näyttää alkaneen Saksasta, jossa siitä keskustellaan kirjallisesti jo 16 -luvulla. Saksalainen folkloristi Jakob Grimm kirjoitti myös saksalaisista pääsiäistavoista 19 -luvulla, yhdistäen ne muinaiseen lomaan, joka tunnetaan nimellä Ostara, mahdollisesti myös pakanallisen jumalattaren nimi. Länsi -Euroopassa pääsiäispupu on jänis, jota saksassa kutsutaan Osterhaseksi. Hollantilaiset uudisasukkaat toivat tämän perinteen Yhdysvaltoihin 18 -luvulla.
Hollannissa Pennsylvaniassa Oschter Haws oli hahmo, joka toi joululahjoja lapsille, aivan kuten Christ-Kindel, josta tuli myöhemmin joulupukki, joulun aikana. Lapset rakensivat pesiinsä hattuihinsa tai konepellinsä jänikselle muniakseen värilliset munansa, ja vain hyvät lapset saisivat vierailun. Tämä pesien rakentamisen perinne lopulta peruutti pääsiäiskorin modernin perinteen, joka sisältää usein paperi- tai muovista “ruohoa”. Nykyään jotkut perheet ohjeistavat lapsiaan jättämään porkkanaa pääsiäispupulle pääsiäisaattona, aivan kuten maitoa ja keksejä jätetään usein pois joulupukille.
Pääsiäispupu uskotaan munivan värillisiä munia, ja munien väritys on myös ikivanha kevään käytäntö, joka on täynnä symboliikkaa. Kreikassa munat on värjätty punaisiksi, veren ja elämän väriksi monissa itäisissä kulttuureissa, jotka symboloivat uutta elämää keväällä ja liittyvät kristillisinä aikoina pääsiäisen aikana vuodatettuun Kristuksen vereen. Vihreä on toinen suosittu väri, joka viittaa uusien kasvien elämään ja kasvuun keväällä. Nykyään pääsiäispupu antaa munia kaikissa eri väreissä, mahdollisesti sateenkaaren symbolina, toisen toivon ja uuden elämän merkkinä, etenkin juutalais-kristillisessä uskossa.