Lentokieltoalue on alue tai alue, jolla lentokoneet eivät saa lentää. Tämä voi olla osa sotilasoperaatiota, jossa kansainväliset joukot noudattavat YK: n sääntöjä. Lentokieltoalue voi koskea myös tiettyjä maa-alueita, joiden ympärille kansallinen hallitus ei halua lentokoneita. Tällaiset alueet luokitellaan usein, ja ne sisältävät arkaluonteista tietoa ja tekniikkaa.
Aiempiin lentokieltoalueisiin kuuluvat Irak (1993-2003) ja Bosnia ja Hertsegovina (1993-95). Kansainväliset joukot, myös Britannia ja Turkki, perustivat Irakin lentokieltoalueen suojellakseen kurdeja maan pohjoisosassa. Samanlainen vyöhyke perustettiin vuonna 1992 suojelemaan Etelä -Irakin shiia -väestöä. Bosnian lentokieltoalue on suunniteltu suojaamaan siviilejä ilmahyökkäyksiltä.
Kansakuntien ryhmät luovat taisteluihin liittyviä lentokieltoalueita vastauksena konflikteihin tai humanitaarisiin kriiseihin. Oikeus perustaa tällainen vyöhyke on määritelty YK: n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa, mutta kuten Kosovossa, sitä ei aina vaadita. Tällaisten päätöslauselmien turvaaminen edellyttää neuvostossa enemmistöpäätöksiä eikä pysyviä jäseniä, mukaan lukien Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, eriäviä ääniä.
Lentokieltovyöhykkeitä valvoo joukko vapaaehtoisesti osallistuneita voimia. Valvonta voidaan suorittaa vasta, kun opposition oma ilmavoima on poistettu käytöstä. Vartioivien lentokoneiden suojelemiseksi YK: n liittolaisten on myös lyötävä opposition ilmatorjuntapuolustus. Pommitukset yrittävät usein tuhota myös lentoaseman lentoonlähtö- ja laskukaistat.
Lentämättömien vyöhykkeiden täytäntöönpano edellyttää myös logistista tukea. Tämä tarkoittaa joko lähellä olevia lentotukialuksia tai naapurimaiden ystävällisiä kenttiä. Ilmavoimat käyttävät näitä resursseja lentokoneiden tankkaamiseen, ylläpitoon ja uudelleen aseistamiseen. Koska lentokoneiden ohjaamiseen tarvittavaa maa-tutkaa ei ole, lentokieltovyöhykkeen täytäntöönpanemiseksi tehdyt sotarikokset perustuvat AWACS (Airborne Warning and Control System) -koneisiin.
Ei-sotilaalliset lentokieltoalueet suojaavat usein herkkiä alueita ja tiloja. Tällainen vyöhyke kattaa esimerkiksi Pakistanin Kahutan ydinlaitoksen. Yhdysvalloissa ei ole lentokieltoalueita sellaisten alueiden ympärillä kuin ydinlaitoksen tehdas Amarillossa, Texasissa ja merivoimien sukellusvenetukikohta Georgian Kings Bayssä.
Vähemmän tunnettu lentokieltoalueiden käyttö on suojella kulttuurisesti tärkeitä alueita. Hieno esimerkki tällaisesta lentokieltovyöhykkeestä on Machu Picchun yli ja sen ympäristössä Perussa sijaitseva alue. Toinen kattaa Taj Mahalin Intiassa. Muita esimerkkejä ovat Buckinghamin palatsi ja Whitehall Britanniassa, Taipei 101 -rakennus Taiwanissa ja Constitution Avenue Islamabadissa, Pakistanissa.