Ilmakaapelit, jotka tunnetaan myös nimellä ilmakaapelit, ovat suojattuja kaapeleita, joita käytetään erityyppisiin sähköisiin lähetyksiin ja jotka ripustetaan maanpinnan yläpuolelle, yleensä apuohjainten avulla. Antennikaapelia, jota joskus kuvataan sähkölinjaksi, voidaan käyttää sähköisen merkinannon, kuten puhelinyhteyden, kaapelipalvelun, kuljettamiseen ja jopa osana paikallisen yhteisön sähkönjakelujärjestelmää. Tyypillinen antennikaapeli on paljastettuna täysin eristetty ja varustettu kaikilla tarvittavilla johtimilla, jotta siirto voidaan hallita tehokkaasti.
Monet yhteisöt luottavat antennikaapelin käyttöön useissa eri toiminnoissa. Ei ole epätavallista, että useat laitokset käyttävät samoja apupylväitä tukemaan kaapeleita jokaiselle tarjotulle palvelulle. Esimerkiksi paikallinen sähköyhtiö voi itse omistaa ja asentaa naapurustoa palvelevien sähköpylväiden sarjan, mutta sallii kaapeli- ja puhelinyritysten käyttää samoja navoja oman kaapelin johtamiseen koko alueella, yleensä vastineeksi jollekin toistuvasta maksusta. Hyöty alueen asukkaille on se, että sen sijaan, että maisema olisi täynnä palveluiden omistamia pylväitä, yhtä pylvässarjaa voidaan käyttää tukemaan kaikkien alueen palveluita tarjoavien laitosten antennikaapeliyhteyksiä.
Antennikaapelistrategian käsite voidaan jäljittää 19 -luvun alussa, jolloin lennätimen käyttö tuli yleiseksi. Kaapelit ripustettiin pylväiden yläpuolelle, jotta järjestelmä toimisi suhteellisen helposti. Puhelimen keksimisen ja kotitalouksien sähköpalvelujen tulon jälkeen tämä käsite käännettiin napojen avulla sähkökaapelien ripustamiseen yläpuolelle, mikä tarjoaa helpon pääsyn sähkö- ja puhelinpalveluihin. Kun kaapelitelevisio tuli suositummaksi 20 -luvun jälkipuoliskolla, monet kaapeliyhtiöt alkoivat myös käyttää kaapeleita yläpuolella näillä jo olemassa olevilla navoilla.
Jos antennikaapelistrategiaa ei käytetä asuinalueella tai liikealueella, vaihtoehtoinen tapa on käyttää maanalaisia kaapeleita. Tämä edellyttää joskus paikalliseen puhelimeen, kaapelitelevisioon ja virtalähteisiin liittyvien kaapeleiden reitittämistä maanalaiseen viemärijärjestelmään liitettyjen putkien kautta tai jopa metro- tai maanalaisen kauttakulkujärjestelmän nimetyille alueille. Viime vuosina maanalaisten kaapelistrategioiden käyttö on yleistynyt suunnitelluilla asuinalueilla, joilla suositellaan, että sähköpylväitä ei sisällytetä yleiseen maisemaan.