Valmistuksen toteutusjärjestelmä on ohjelmistopohjainen järjestelmä, jota käytetään hallitsemaan tuotanto- ja tuotantotoimintaa tehtaissa. Järjestelmä käyttää tietokoneverkkoa tehdaskerroksessa tapahtuvien tapahtumien seurantaan ja hallintaan. Valmistuksen toteutusjärjestelmää pidetään ohjausjärjestelmien ISA-95-standardin kolmannen tason järjestelmänä. Sellaisena se toimii tyypillisesti muiden kolmen tason järjestelmien kanssa, kuten varastonhallintajärjestelmän tai laboratoriotietojen hallintajärjestelmän kanssa.
Tehtävänsä suorittamiseksi valmistuksen toteutusjärjestelmä tarvitsee tietoja. Nämä tiedot kerätään tehtaalta käyttämällä koneen valvonta -antureita ja tiedonkeruupäätteitä. Näistä lähteistä saadut tiedot lähetetään keskuskoneelle käsiteltäväksi. Näiden tietojen perusteella valmistuksen toteutusjärjestelmät lähettävät reaaliaikaisia ohjeita lattialla oleville laitteille, jotka säätävät tuotantoprosessia vastaavasti.
1980 -luvulla luotu varhainen tiedonkeruujärjestelmä oli ensimmäinen askel kohti omistettuja valmistuksen toteutusjärjestelmiä. Seuraavina vuosikymmeninä kehitettiin useita järjestelmiä, jotka toimivat valmistuksen toteutusjärjestelminä. Monilla näistä oli päällekkäisiä toimintoja, mikä johti tehokkuuden heikkenemiseen. Päästäkseen eroon päällekkäisistä toiminnoista Manufacturing Enterprise Solutions Association määritti 11 toimintoa, jotka voidaan suorittaa valmistuksen toteutusjärjestelmällä.
Suoritusohjelmistojen valmistuksen perimmäinen tarkoitus on parantaa tuottavuutta tekemällä prosessista mahdollisimman nopea ja tehokas. Mitä vähemmän aikaa tuotteen valmistamiseen kuluu, sitä enemmän yritys voi kopioida tuotteesta päivässä. Siksi nopeampi tuotanto merkitsee yritykselle enemmän tuloja.
Eri valmistuksen toteutusjärjestelmät korostavat eri toimintoja ja tarjoavat eri hallintatasoja tuotantoprosessissa. Valinta käyttää yhtä valmistuksen toteutusjärjestelmää toisen suhteen riippuu yrityksen tarpeista. Joitakin tyypillisiä valmistuksen toteutusjärjestelmän toimintoja ovat tuotantotilausten toteuttaminen ja lähettäminen, tuotannon suorituskyvyn analysointi ja tuotannossa käytettyjen resurssien hallinta.
2000-luvun alussa ISA-95 yhdisti Manufacturing Enterprise Solutions Association -standardit Purdue-viitemallin standardeihin luodakseen toiminnallisen ohjelmistohierarkian tuotannon ja valmistuksen seurantaan. Kaikissa ISA-95-yhteensopivissa järjestelmissä on standardoidut rajapinnat, joiden avulla ne voivat kommunikoida keskenään. ISA-95 määrittää malleja eri järjestelmien välillä vaihdettavien tietojen perusteella. ISA on vuonna 1945 perustettu organisaatio, jonka kotipaikka on Pohjois -Carolina Yhdysvalloissa. Standardien kehittämisen lisäksi ISA kouluttaa, sertifioi ja järjestää konferensseja automaation ammattilaisille.