Ahtaus on ammatti, joka sisältää alusten lastaamisen ja purkamisen monien muiden laituritehtävien ja -vastuiden lisäksi. Tämän ammatin ihmiset tunnetaan Euroopassa tyypillisesti ahtajina, vaikka heidän kollegoitaan Yhdysvalloissa ja muilla alueilla kutsutaan myös rantamiehiksi. Maissa, joissa ahtaus on yleistä, kaikki sekä kotimaisten että kansainvälisten satamien kautta kulkeva rahti käsitellään yleensä tämän ammatin harjoittajien toimesta. Jotkut ahtaajat käyttävät raskaita koneita, kuten traktorin perävaunuja ja nostureita, kun taas toiset suorittavat käsityötä tai toimistotyötä. Laivojen lastaamiseen ja purkamiseen erikoistuneita yrityksiä kutsutaan joskus ahtausyhtiöiksi.
Sana “ahtaus” tuli englannin kielelle joko espanjaksi tai portugaliksi, ja molemmilla on samalla tavalla kuulostavat termit kuvailemaan ihmisiä, jotka käsittelevät laivojen lastia. Englanniksi tulon jälkeen termillä on ollut useita hieman erilaisia merkityksiä. Ahtaajan ammattia käytetään usein vaihtokelpoisesti muiden kanssa, kuten “telakoitsija” Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja “longshoreman” Yhdysvalloissa, vaikka ahtaaja voi myös viitata erityisesti korkeasti koulutettuihin tai kokeneisiin työntekijöihin. Ahtausyritykset solmivat usein myös satamatöitä, jolloin ne työllistävät usein miehiä ja naisia, jotka tunnetaan telakoitsijoina, rantamiehinä tai laiturina, riippuen paikasta.
Aikoinaan ahtaajat nousivat pääasiassa laivoihin saapuessaan satamaan ja työskentelivät purkamassa rahtia sieltä, jolloin satamat tai pitkät rannikkomiehet käsittelivät tavarat, kun ne olivat telakalla. Tämä ero on menettänyt osan jäykkyydestään konttikuljetuksen myötä, koska modulaaristen konttien lastaamiseen ja purkamiseen käytetyt nosturit ja muut raskaat laitteet sijaitsevat usein telakalla. Tällä tavoin nykyaikainen ahtaus voi sisältää kaikki lastinkäsittelytehtävät.
Tapa, jolla kukin satama käsittelee ahtausta, on tyypillisesti sen maan tai alueen sanelema, jolla se sijaitsee. Joillakin alueilla on satamia, joita hallinnoi hallitus tai julkisen ja yksityisen edun välinen kumppanuus, kun taas toiset sopivat kaikista ahtaustoiminnoista yksityiset yritykset. Monissa tapauksissa kaikkien ahtaamojen, jotka toimivat tietyn sataman ulkopuolella, on kuuluttava tiettyyn liittoon. Ammattiliitto päättää sitten, mitkä ahtaajat saavat tarjolla olevia työpaikkoja, yleensä jonkinlaisen palvelussuhteen perusteella. Ahtaajan uran aloittaminen on usein vaikeaa, koska työntekijöitä on paljon tarjolla oleviin työpaikkoihin verrattuna, ja lisäksi ammattiliittoon liittyminen edellyttää tiukkaa prosessia, jos sellainen on läsnä.