Tutkimusporaus on menettely, jossa porataan useita testireikiä maan sisällön arvioimiseksi tietyllä alueella. Se suoritetaan sen selvittämiseksi, onko arvokkaita materiaaleja läsnä, ja arvioidakseen näiden materiaalien laatua. Useat teollisuudenalat käyttävät etsintäporausta työssään, toisinaan omilla porausmiehistöillään ja toisinaan yrityksiä, jotka tarjoavat porauspalveluja.
Yksi yleinen syy etsintäporaukseen on mineraalien etsintä. Kun mahdollinen alue on tunnistettu, etsintäporauksella voidaan määrittää, onko alueella kiinnostavia materiaaleja metallimalmeista timantteihin, ja arvioida näiden materiaalien laatua ja määrää. Tämä tehdään upottamalla poranterä, joka ottaa ydinnäytteen maahan; ydinnäyte uutetaan ja analysoidaan.
Tutkimusporauksen alkuvaiheessa ydinnäytteille voidaan kaivaa useita testireikiä, jotka kattavat laajan alueen. Kun sivuston arvo on vahvistettu, voidaan porata lisää reikiä ja ihmiset voivat oppia lisää sivuston laadusta. Yhtiön on selvitettävä, tuottaako sivuston hyödyntäminen voittoja, jotka ylittävät poraus- ja ylläpitokustannukset, kun se on aktiivinen. Sivusto, jolla on mahdollisesti huonot tuotot, voi olla liian kallis investoida, mikä johtaa yrityksen vetäytymiseen.
Öljyteollisuus hyödyntää myös etsintäporausta epäiltyjen öljyvarastojen tutkimiseksi. Porauksen näytteet analysoidaan raakaöljyn laadun määrittämiseksi, kun taas geologit arvioivat, kuinka paljon öljyä voi olla paikalla. Ihmiset ovat joskus hämmästyneitä kuullessaan, että raakaöljy on itse asiassa laadultaan vaihtelevaa, mikä määrää sen, kuinka paljon se voi noutaa avoimilta markkinoilta, mikä tekee öljyvarastojen analysoinnista kriittisen tärkeää.
Geologit voivat käyttää etsintäporausta oppiakseen lisää geologisista kerroksista ilman erityistä tavoitetta hyödyntää mineraalivaroja. Ydinnäytteet voivat antaa paljon tietoa sivuston geologisesta koostumuksesta ja historiasta. Nämä näytteet voidaan ottaa myös jää- ja muta -kerrostumista kerätäkseen kerrostumia talletetuista tiedoista, jotka antavat tietoa ilmastosta; siitepölymäärien siirtyminen voi esimerkiksi viitata vaihtelevaan säähän, kun taas tiettyjen kemikaalien kerrostumien nousu voi joskus liittyä geologiseen tai ihmisen toimintaan.