“Paras käytäntö” on lause, jota käytetään tunnistamaan dokumentoitu tapa saavuttaa tietyt tulokset tietyissä olosuhteissa tehokkaasti. Se on konsepti, joka perustuu yhden ryhmän oppimiin kokemuksiin, jotka välitetään muille ryhmille. Tällä tavalla henkilö tai organisaatio voi keskittyä tehtävän suorittamiseen sen sijaan, että hän ensin määrittäisi parhaan tavan suorittaa tehtävä. Tämä voi säästää sekä aikaa että rahaa. Lisäksi parhaiden käytäntöjen käyttö voi edistää johdonmukaisempia tuloksia.
Edistymisen pyörät kääntyisivät paljon hitaammin, jos joka kerta, kun organisaatio aloitti tehtävän, jota se ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt, sen täytyi käyttää kokeilu- ja erehdysmenetelmää määrittääkseen tehokkaimman tavan suorittaa tehtävä. Luottaen kuitenkin muiden ihmisten ja/tai organisaatioiden kokeisiin ja virheisiin, joista on kehittynyt menetelmä, joka on osoittautunut tehokkaimmaksi, he voivat aloittaa tehtävän käyttämällä todistettua menetelmää. Todistettua menetelmää, joka tunnetaan parhaana käytäntönä, voidaan sitten muokata tarvittaessa vastaamaan organisaation erityistarpeita. Tämä on parhaiden käytäntöjen ydin.
Jotta menetelmää tai ideaa voidaan pitää parhaana käytäntönä, sillä on oltava tiettyjä ominaisuuksia, mukaan lukien kyky ja halu toistaa toisia. Parhaita käytäntöjä voidaan käyttää kaikessa liiketoiminnassa. Esimerkkejä alueista, joissa niitä käytetään, ovat uusien ohjelmistojen kehittäminen, rakentaminen, kuljetus, liikkeenjohto ja hallitus. Niitä voidaan käyttää sekä yrityksen tai organisaation politiikassa, hallinnassa että varsinaisessa valmistuksessa. Parhaat käytännöt voidaan dokumentoida käsikirjojen, luetteloiden, raporttien, ohjelmistojen, ohjeasiakirjojen tai materiaalien muodossa.
Parhaat käytännöt eivät ole pysyviä, ja niitä kehitetään jatkuvasti. Tämä on erityisen tärkeää nyt nopeasti kehittyvän tekniikan aikana. Menetelmä tai tekniikka menestyksen saavuttamiseksi, joka hyväksytään alan parhaaksi tänään, todennäköisesti korvataan huomenna teknisen kehityksen seurauksena. Jos parhaita käytäntöjä ei koskaan kyseenalaisteta tai paranneta, edistys pysähtyy. Sen lisäksi, että ne ovat tärkeitä suunnitelman luomiseksi menestyksestä tietyn tehtävän suorittamisessa, ne ovat myös tärkeitä ponnahduslauta parempien tapojen löytämiselle tehtävän suorittamiseksi ja siten uusien parhaiden käytäntöjen luomiseksi.