Genomiksi määritellään kaikki solun sisällä oleva deoksiribonukleiinihappo (DNA). Tämä sisältää mitokondrioissa olevan DNA: n ja solun ytimen sisällä olevat kromosomit. DNA lähettää ohjeet rakentaa ja ylläpitää soluja, jotka sisältävät jokaisen henkilön. Täydellistä ohjeistoa kutsutaan genomiksi.
Monet ihmiset ihmettelevät genomin tarkoitusta. Se sisältää 46 nippua DNA: ta, jota kutsutaan kromosomeiksi – 23 henkilön äidiltä ja 23 henkilön isältä. Kromosomit antavat ohjeet, joiden avulla yksittäinen solu voi kehittyä alkiosta aikuiseksi, jolla on yli 100 biljoonaa solua. DNA ohjaa myös soluja reagoimaan erilaisiin ärsykkeisiin koko ihmisen elämän ajan, kuten miten reagoida bakteereihin, epäpuhtauksiin ja elintarvikkeisiin. DNA muodostaa kierretty kaksoiskierre, joka koostuu noin 3 miljardista parista nukleotidiparveja-adenosiini, sytosiini, tymiini ja guaniini.
Neljä DNA: ta muodostavaa nukleotidia tekevät jokaisen ihmisen genomista ainutlaatuisen. Lisäksi tapa, jolla nukleotidit yhdistetään yhteen, tekee spesifisiä geenejä ja kertoo solulle, kuinka valmistaa tiettyjä proteiineja. Ihmisen rakentamiseen tarvitaan tuhansia ja tuhansia proteiineja, ja jokainen genomi sisältää noin 20,500 XNUMX geeniä.
Human Genome Project oli kansainvälinen tutkimushanke. Tavoitteena oli sekvensoida ja kartoittaa kaikki ihmiskehon geenit. Se valmistui vuonna 2003 ja antoi tutkijoille mahdollisuuden tarkastella täydellistä karttaa siitä, mitä tarvitaan ihmisen rakentamiseen geneettiseltä kannalta. Siinä on muutamia pieniä aukkoja; nämä aukot pysyvät kuitenkin tyhjinä, kunnes tutkijat voivat keksiä uudempia tekniikoita.
Uusia tutkimusprojekteja tehdään jatkuvasti genomiin liittyen. Tutkijat ovat nyt innoissaan vertailevasta genomiikasta. Vertailevassa genomiikassa verrattiin useiden eri organismien, kuten ihmisten, hiirien, hiivan ja apinoiden, genomisekvenssejä. Vertaamalla ihmisen genomia muiden lajien genomeihin tutkijat etsivät sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Tavoitteena on auttaa tutkijoita oppimaan lisää ihmisen geenien toiminnasta ja taistelemaan siten ihmisten sairauksia vastaan.
Kuten monissa tieteellisissä tutkimushankkeissa, genomin tutkiminen voi aiheuttaa joitakin moraalisia kysymyksiä. Kun tutkijat oppivat enemmän evoluutiosta ihmisen tutkimisesta, se voi vaikuttaa näkemyksiin sukupuolesta ja rodusta. Se voi myös antaa uusia tekijöitä, joita on harkittava identiteetin suhteen ja mitä tarkoittaa olla ihminen, ja nostaa sosiaalisia, moraalisia, psykologisia ja eettisiä kysymyksiä sekä nykyisille että tuleville sukupolville.