Callisto on valtava Jovian kuu, aurinkokunnan kolmanneksi suurin satelliitti Ganymeden ja Titanin jälkeen. Callisto on halkaisijaltaan 4820 kilometriä kooltaan noin 40 % suurempi kuin Kuu ja vain kolmanneksen Maan koosta. Calliston pinta-ala on 7.30 × 107 km², suurempi kuin Aasiassa.
Callisto on yksi Galilean satelliiteista, jonka Galileo Galilei löysi vuonna 1610 yhdellä varhaisimmista kaukoputkista. Calliston halkaisija on 99 % Merkuriuksen halkaisijasta, mutta sen massa on paljon pienempi sen sisältämän valtavan jäämäärän vuoksi. Callisto on noin puoliksi kiviä ja puoliksi jäätä.
Calliston pinta on erittäin kraatteroitu ja vanha. Sen pinnalla oleva kraatteri on melkein saavuttanut kyllästymisen – eli jokaisen uuden kraatterin on poistettava vanha. Sen pinta näyttää sadepisaroiden levittämältä mudalta, mutta se on jäätynyt kiveen ja jäähän.
Koska Callisto on yksi aurinkokunnan pahimmin kraateroituneista kappaleista Mercuryn rinnalla, sillä ei ole muita merkittäviä maantieteellisiä piirteitä paitsi törmäyksiin. Kallistolaisia suuria vuoria, harjuja tai linjoja ei ole. Jotkut sen kraattereista, erityisesti suuri Valhalla, muodostavat halkeilevia samankeskisiä rengasrakenteita.
Callistossa on hauras hiilidioksidi- ja molekyylihappiilmakehä ja ohut maanalainen valtameri 100-150 km alapuolella. Spekulaatiot maan ulkopuolisesta elämästä Jovian kuuiden valtamerissä ovat kuitenkin keskittyneet suurelta osin Eurooppaan. Callistoa pidetään laajalti tulevan tukikohdan todennäköisimpänä paikkana, koska se sijaitsee suhteellisen säteilyttömällä alueella Jupiterin ympärillä ja sen vakaa pintageologia. Sitä vastoin Io sijaitsee yhdellä Jupiterin äärimmäisistä säteilykylläisistä alueista, sen tasangot ovat rikin peitossa, ja tulivuoria purkautuu jatkuvasti ympäriltä.
Callisto kiertää Jupiteria 1,880,000 400,000 XNUMX km:n etäisyydellä, mikä tekee siitä etäisyyden perusteella neljännen Galilean kuun. Vertailun vuoksi, Kuu kiertää Maata noin XNUMX XNUMX km:n etäisyydellä, huomattavasti lähempänä.