Mikä on UV-indeksi?

Monet tutkijat ehdottavat, että auringon ultraviolettivaloaallot (UV) ovat haitallisia ihmisen iholle ja silmäkudokselle. Tämän seurauksena Maailman terveysjärjestö (WHO) loi UV-indeksin, standardijärjestelmän, jolla mitataan maapallon ilmakehään tunkeutuvan UV-valon määrää. Lineaarinen asteikko on yksi tapa hallituksille ja tutkijoille mitata ja seurata ultraviolettivalon intensiteettiä sekä varoittaa yleisöä korkeisiin UV-tasoihin liittyvistä mahdollisista vaaroista.

UV-säteily on tietty joukko aallonpituuksia valon spektrissä. Aallot ovat lyhyempiä kuin näkyvä valo. Näitä valoaaltoja, jotka luokitellaan usein UVA- ja UVB-luokiksi, pidetään yleensä vaarallisempia iholle ja silmille kuin näkyvää valoa. UV-indeksi mittaa näiden mahdollisesti haitallisten aaltojen määrää, joka saavuttaa alemman ilmakehän.

On olemassa useita tekijöitä, jotka vaikuttavat ultraviolettivaloon tietyllä alueella. Ensinnäkin auringon sijainti taivaalla on usein tärkeä. Vuodenajat voivat vaikuttaa UV-säteilyyn muuttamalla auringon etäisyyttä ja valon kulmaa suhteessa Maahan. Lisäksi UV on usein voimakkainta leveysasteilla, jotka ovat lähempänä päiväntasaajaa.

Suurin osa UV-indeksistä mittaa valoaaltojen voimakkuutta keskipäivällä tai kellonaikana, jolloin aurinko on korkeimmalla taivaalla. Auringonvalo on tyypillisesti voimakkainta tähän aikaan. Aurinkokeskipäivä ei välttämättä ole sama kuin kellon keskipäivä.

Toiseksi, ilmakehän olosuhteet voivat vaikuttaa myös ultraviolettitasoihin. Paksumpi ilmakehä johtaa alhaisempaan säteilyyn, joten UV-indeksitaso vaihtelee usein vuoristosta laaksoon. Pilvisyys voi myös vaikuttaa, mutta se ei tee suurta muutosta, koska UV-säteily pystyy tyypillisesti tunkeutumaan pilviin paremmin kuin muut valon aallonpituudet. Lisäksi korkean ilmakehän otsoni voi suodattaa haitallisia UV-säteitä.

Lopuksi myös maaheijastuksella voi olla merkitystä UV-indeksissä. Lumi, vesi ja hiekka voivat heijastaa UV-valoa. Tämä heijastus voi tehostaa yksilöön näissä olosuhteissa osuvien ultraviolettisäteiden tasoa, koska he eivät ainoastaan ​​vastaanota UV-säteilyä suoraan auringosta, vaan se heijastuu takaisin heihin maasta.

On olemassa useita tapoja rajoittaa henkilön altistumista UV-valolle. UVA- ja UVB-suodattimilla varustetut aurinkolasit voivat suojata ihmisen silmiä haitallisilta säteiltä. Usein suositellaan ihon suojaamiseen aurinkovoidetta, jonka suojakerroin (SPF) on vähintään 15.
Yksilöt saattavat myös haluta etsiä varjoa, pysyä sisällä tai ainakin välttää suoraa auringonvaloa auringonvalon huippuaikoina. Aikavyöhykkeestä riippuen tämä ajanjakso osuu yleensä kello 10–00. Ihmiset saattavat myös haluta peittää ihonsa käyttämällä pitkiä hihoja, housuja ja leveälieristä hattua.