Pyörre voi viitata moniin eri asioihin, jotka kaikki liittyvät liikkeeseen. Fysiikassa aineelle annettu nimi pyörii tietyn keskuksen ympärillä. Luonnossa pyörre on eräänlainen ilmiö, kuten tornado. Laboratoriossa se on erityinen kone, jota käytetään sekoittamiseen. Kaunokirjallisuudessa termi viittaa yleensä ulottuvuusportin tyyppiin.
Fysiikan pyörre on tapahtuma, jossa aine pyörii spiraalikuviona. Asialla on yleensä oltava tietty koheesiotaso ja joustavuus, jotta tämä voi tapahtua, kuten nesteisiin ja kaasuihin liittyvä. Paine spiraalin ytimessä on vähiten, ulkoreunat eniten. Pyörreviivaksi kutsuttu viiva voidaan piirtää tämän alueen keskelle.
Pyörreitä eli pyörteitä esiintyy usein luonnossa. Pölypaholaiset, vesiputket, tornadot ja hurrikaanit ovat kaikki esimerkkejä. Ne johtuvat ilmavirrasta ja pilvistä, ja ne näkyvät joko vesihöyryn tai niihin imeytyvän kiinteän aineen vuoksi. Vedessä esiintyviä pyörreitä kutsutaan porealtaiksi. Porealtaat ovat luonnossa harvinaisia, mutta yleensä ne johtuvat joko karkeasta vedestä tai alempien painealueiden muodostumisesta veteen. Termi pyörre voi myös liittyä erilaisiin magneettisiin ja tähtitieteellisiin tapahtumiin.
Pyörre on myös hyödyllinen laboratoriolaite. Laboratoriossa se on yleensä yksinkertainen, käsikokoinen laite, joka asetetaan pöydän päälle; nestettä sisältävä koeputki painetaan varovasti laitteen yläosaa vasten. Laite pyörii koeputkea tavalla, joka muodostaa pyörteen sen sisälle. Tämä sekoittaa koeputken sisällön erittäin hyvin, ja siksi laite löytyy useimmista kemian laboratorioista.
Vortices on myös löytänyt tiensä fiktioon. Tieteiskirjallisuudessa niitä kuvataan usein galaktisina poikkeavuuksina, kuten madonrei’inä, jotka mahdollistavat matkustamisen joko pitkiä matkoja tai aikaa pitkin. Fantasiassa ne toimivat yleensä portaaleina muihin ulottuvuuksiin. Muinaisissa myytteissä ja legendoissa pyörteet ovat yleensä massiivisia pyörteitä, jotka tuhoavat aluksia.