Mohair -lanka on kuuluisa eristysominaisuuksistaan, pehmeydestään ja erottuvasta ulkonäöstään. Monet ihmiset ovat uteliaita siitä, miten se tehdään, koska langanvalmistusprosessi voi tuntua melko salaperäiseltä ihmisille, jotka eivät ole osallistuneet. Lyhyt versio tarinasta on, että mohairi valmistetaan kuten kaikki muutkin langat: keräämällä kuidut, puhdistamalla ne, kampaamalla ne siten, että ne ovat kohdakkain samaan suuntaan, ja pyörimällä ne sitten lankaksi, jonka paksuus ja rakenne voivat vaihdella kuinka kehruuta käsitellään.
Tämä lanka alkaa Angoran vuohista, erityisestä rodusta, joka on kotoisin Turkista. Angora -vuohet näyttävät melko epätavallisilta, koska ne on peitetty takkuisilla, hieman kiharoilla karvoilla, jotka kasvavat vuosi vuodelta ja kasvavat paksummiksi. Nämä hiukset leikataan mohairlangan valmistamiseksi. Hienoja lankoja kehretään nuorten vuohien karvoista, kun taas karkeammat langat, kuten verhoilussa käytetyt, on tehty vanhempien vuohien karvoista.
Klassisesti vuohet pestään ennen leikkaamista, jotta niistä poistetaan suuret roskat ja lika hiuksista. Leikkaamisen jälkeen raaka mohair pestään uudelleen, joskus useita kertoja, irrottaakseen öljyn, lian ja roskat, jotka ovat kertyneet hiuksiin ajan myötä. Kun mohair on puhdas, se kammataan ja karstataan hienoilla harjoilla lyhyiden karvojen ja ei -toivottujen roskien poistamiseksi samalla kun vedät kuidut kohdakkain siten, että ne kaikki ovat samaan suuntaan. Karstatut hiukset jaetaan sitten paloiksi, jotka kehrätään.
Ylläpitämällä tasaista painetta kehruulaite voi tuottaa erittäin sileän, tasaisen langan, joka voi olla paksu tai ohut riippuen siitä, kuinka paljon raakaa mohairia käytetään. Epätasainen jännitys tuottaa lankaa, joka tunnetaan nimellä “paksu” tai “liukas”, koska sen rakenne on epätasainen. Tätä lankaa käytetään usein uutuuden neulomiseen.
Mohair sattuu ottamaan väriaineen erittäin hyvin, ja se säilyttää värit erinomaisesti kehittäen rikkaan, kiiltävän ulkonäön, jota monet pitävät toivottavana. Se voidaan värjätä raakana ennen kehruuta tai sen jälkeen, kun se on kehrätty lankaksi, valmistajan maun mukaan. Yksi eduista raa’an mohairin kuolemisessa on, että väri pysyy tasaisena langan ytimeen asti, jolloin lanka kuluu paremmin ajan myötä, kun taas kastetussa valmiissa langassa on yleensä värjäämätön ydin, joka voi muuttua rumaksi ajan myötä .