Hippokampusta tarvitaan henkilökohtaisesti koettujen tapahtumien ja muistojen tallentamiseen eli episodisessa muistissa. Monijälkimallin mukaan episodinen muisti riippuu aina hippokampuksesta ja aivokuvantamistutkimuksien perusteella hippokampus on aktiivinen vanhoja tapahtumia muistellessa.
Mitä hippokampus säätelee?
Hippokampus on muistille, tunteiden käsittelylle ja oppimiselle tärkeä rakenne. Aivojen pelkokeskusta eli mantelitumaketta stressi saattaa jopa vahvistaa.
Mikä on hippokampuksen tehtävä Muistitoiminnoissa?
Kun koemme asioita, käsitellään kokemamme aistitieto aivokuoren hermoverkoissa, mistä ne siirtyvät pienellä viiveellä muistojen muodostumisesta vastaavaan hippokampukseen. Hippokampus järjestää ja välittää tiedot takaisin aivokuorelle muistoina joko välittömästi tai seuraavan kerran nukkuessamme.
Miten hippokampus liittyy muistiin ja oppimiseen?
Yleisesti ajatellaan, että hippokampusta tarvitaan oppimiseen, mutta isoaivokuori tallentaa muistoja pitkäkestoiseen muistiin. Hermostolliset viestit kulkevat isoaivokuoren entorinaali-alueelta hippokampukseen, kiertävät sen sisällä kolmisynaptisen silmukan läpi ja välittyvät takaisin etuaivokuorelle.
Mitä aivot tekee yöllä?
Yöllä aivot lajittelevat, arkistoivat, tankkaavat ja siivoavat. Aivot eivät nuku. Koska aivojen kapasiteetti ei riitä valveen aikana kaikkeen, osa toiminnoista tapahtuu nukkuessamme. – Kun ihminen unessa kytkeytyy irti ulkoisesta maailmasta, aivojen eri osien hermosolut alkavat toimia samassa tahdissa.
Mitä amygdala ohjaa?
Amygdala prosessoi sisäisiä ja ulkoisia ärsykkeitä tunteiden näkökulmasta. Se osallistuu tunnemuistojen ja erilaisten käyttäytymismallien säilyttämiseen muistissa. Amygdala saa tietoa niin sisäisestä kuin ulkoisesta maailmasta. Aistit välittävät aivokuoren ja talamuksen kautta kulkevaa tietoa ulkoisesta maailmasta.
Mistä tunteet tulevat?
Tunne syntyy, kun tiedostamme meissä tapahtuneen emotionaalisen reaktion ja sen aikaansaamat keholliset ja psyykkiset muutokset ja osaamme nimetä ne. Emotionaaliset reaktiot käynnistyvät ulkoisten tai sisäisten ärsykkeiden seurauksena: ulkoinen ärsyke, esim. äänet, hajut, kipua aiheuttava tai hellä kosketus.
Miten stressi vaikuttaa hormoneihin?
Stressaantuneen elimistön hormonitasapaino muuttuu. Elämää pidempään kuormittava tilanne saa ensinnäkin stressihormonien erityksen kiihtymään. Näitä hormoneja ovat etenkin kortisoli ja adrenaliini. Hormoneja erittyy verenkiertoon, ja niiden jatkuva, liiallinen määrä pitää yllä levotonta, jopa kiihtynyttä olotilaa.
Mitä aivoissa tapahtuu stressin aikana?
Stressin maalielimenä aivot säätelevät sitä koko elimistön taholla mutta voivat myös olla sen haitallisten vaikutusten kohde-elimenä. Akuutti stressireaktio on adaptiivinen, ja sen vaikutukset välittyvät neuraalisia, kardiovaskulaarisia, autonomisia, immunologisia ja metabolisia reittejä pitkin (2).
Mikä vitamiini parantaa muistia?
Erityisesti B12-vitamiini ja muisti yhdistetään usein, joten B12 tunnetaankin muistivitamiinina. Pitkittynyt B12-vitamiinin riittämätön saanti heikentää muun muassa hermoston ja muistin toimintaa aiheuttaen muistin toiminnan häiriöitä. Lisäksi riittämätön saanti heikentää keskittymiskykyä.