Mitä tapahtuu jos saa väärää verta?

Väärää veriryhmää olevan veren saaminen voi aiheuttaa potilaassa hemolyyttisen reaktion. Silloin potilaan veressä olevat vasta-aineet reagoivat ja hajottavat siirretyt punasolut. Tämä voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten kuumetta ja hengenahdistusta, ja johtaa pahimmillaan munuaisvaurioon tai jopa kuolemaan.

Mistä veri koostuu?

Veri koostuu punasoluista, verihiutaleista eli trombosyyteista, verinesteestä eli plasmasta sekä valkosoluista. Noin puolet verestä on punasoluja ja puolet kellertävää plasmaa. Verihiutaleita ja valkosoluja on vähemmän. Uusia verisoluja syntyy terveen ihmisen luuytimessä jatkuvasti.

Voiko o verta antaa kaikille?

Onnettomuustilanteissa hengenvaarallisesti vuotavan potilaan veriryhmää ei ehditä usein määrittämään. Silloin potilaan voi pelastaa hätäveri, eli O negatiivinen veri, joka sopii kaikille.

Mikä on Verineste?

Verineste. Verinestettä eli plasmaa on 55 % veren tilavuudesta ja siitä puolestaan 90 % on vettä. Loppu 10 % muodostuu mm. hapesta, hiilidioksidista, hormoneista, kuona-aineista ja plasmaproteiineista.

Mistä ihminen saa verta?

Suurin osa veren osasista valmistuu luuytimessä tapahtuvassa niin sanotussa hematopoieesi-prosessissa. Verihiutaleista suurin osa valmistuu ainakin hiirillä kuitenkin keuhkoissa sijaitsevissa megakariosyyttisoluissa. Valkosoluja syntyy myös muun muassa imusolmukkeissa.

Paljonko ihminen tuottaa verta?

Terveen ihmisen luuytimessä syntyy noin 200 miljardia uutta punasolua päivittäin. Punasolujen elinaika on noin 120 vuorokautta, joten solut uusiutuvat koko ajan. Kehon veren tilavuus korvautuu verenluovutuksen jälkeen jo muutamassa tunnissa, mutta punasolumäärän palautuminen ennalleen vie noin kolme kuukautta.

Onko veri aina punaista?

Kaikkien selkärankaisten veri on punaista. Nisäkkäiden lisäksi tähän ryhmään kuuluvat muun muassa linnut, matelijat ja kalat.

Mikä on maailman harvinaisin veriryhmä?

O-veriryhmä on maailmassa yleisin veriryhmä, vaikka esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa A on yleisin. A on yleisempi kuin B, ja koska AB-veriryhmään tarvitaan molempia antigeeneja koodaavat geenit, AB on harvinaisin.

Pitääkö oma veriryhmä tietää?

– Normaalisti omaa veriryhmää ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätöntä tietää. Eri veriryhmistä O- eli niin sanottu hätäveri käy kaikille, ja sitä käytetäänkin esimerkiksi onnettomuustilanteissa, jos potilaan veriryhmää ei ehditä selvittämään, kertoo Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tiedottaja Tuuli Vuori.

Onko B veriryhmä harvinainen?

Suomalaisten veriryhmäjakauma on seuraava: A+ 35% O+ 28% B+ 16%