Magma on maanpinnan alapuolella esiintyvä sulan tai puoliksi sulaneen kiven, sekä erilaisten kiinteiden ja haihtuvien aineiden seos. Samankaltaista magmaa oletetaan esiintyvän myös muiden kiviplaneettojen pinnan alapuolella. Termi johtuu kreikan sanasta μάγμα, joka tarkoittaa seosta.
Mistä magma tulee?
Magmakivet muodostuvat sulasta kiviaineksesta eli magmasta. Magma muodostuu syvällä maankuoren alaosissa tai kuoren alapuolisessa vaipassa. Sula kiviaines tunkeutuu kuoressa ylöspäin. Magman nousu voi kuitenkin loppua tietyssä syvyydessä, johon kertyvä sula muodostaa magmasäiliön.
Onko magma laavaa?
Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy.
Mitä kiveä magmasta tulee?
Koska sedimenttikivet ja vulkaaniset kivet ovat kerrostuneet Maan pinnalle, kutsutaan niitä yhdessä pintasyntyisiksi eli suprakrustisiksi kiviksi. Magmakiviä syntyy kivisulan eli magman jäähtyessä, kiteytyessä ja kovettuessa.
Onko Suomessa Basalttia?
Basaltti ei ole kovinkaan harvinaista, mutta vesikulaarista basalttia Suomessa tavataan harvemmin. Esimerkiksi Islannissa vesikulaarinen basaltti on jo huomattavasti yleisempää. Vesikulaarisuus tarkoittaa tekstuuria, jossa on paljon koloja. Kolot syntyvät magman eli sulan kiviaineksen ollessa vielä maan kuoren sisällä.
Miksi maan alla on laavaa?
Magma purkautuu ylös esimerkiksi maankuoren laattojen törmäysvoiman seurauksena. Sulaa kiveä maan pinnalla eli laavaa.
Mikä on Suomen harvinaisin kivi?
Kimberliitti on harvinainen vulkaaninen kivilaji, josta on pienialaisia esiintymiä esimerkiksi Afrikassa, Kanadassa sekä Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Viimeksi kimberliittiä löytyi vuoden vaihteessa Antarktikselta. Siellä kaivostoiminta on kansainvälisellä sopimuksella kielletty 2041 saakka.
Mistä kivi on tehty?
Mistä on kivet tehty? Kivet koostuvat mineraaleista. Mineraalit puolestaan ovat muodostuneet alkuaineista, kuten alumiinista, hapesta, piistä tai raudasta. Mineraaleja tunnetaan vajaa 4000 ja ne erotellaan toisistaan kemiallisen koostumuksen, niiden keskinäisen geometrian sekä fyysisten ominaisuuksien (esim.
Mitä on basalt?
Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava. Basaltti on mineraalikoostumukseltaan pääasiassa plagioklaasia sekä pyrokseenia, sisältäen lisäksi vähäisemmissä määrin muita tyypillisiä mineraaleja, kuten oliviinia ja sarvivälkettä.
Miten kuuma laava on?
Laava voi virrata hyvinkin pitkiä matkoja, jopa kymmeniä kilometrejä. Yleensä laava liikkuu muutaman kilometrin tuntivauhdilla, mutta voi jyrkillä rinteillä virrata useamman kymmenen kilometrin tuntinopeudella. Laava, jonka lämpötila on 500–1 200 °C, polttaa, murskaa ja hautaa kaiken alleen.