Saastuneessa vedessä viihtyvät muun muassa ripulia aiheuttavat bakteerit ja virukset sekä monenlaiset vakavia sairauksia aiheuttavat loiset ja madot. Teollisuuden jätevesissä on lisäksi runsaasti haitallisia kemikaaleja.
Mikä aiheuttaa saastumista?
Jätevesi. Merien roskaaminen. Muut vesistöt. Teollisuusjäte. Radioaktiivinen jäte. Öljystä johtuva saastuminen .
Mikä aiheuttaa valtaosan merien saasteista?
Saasteet ja roskaantuminen Maatalouden, teollisuuden ja liikenteen kemikaalit ovat suurimpia saastuttajia, mutta myös kotitalouksilla on merkittävä osansa. Ihmiset tuottavat vuosittain yli 1500 kuutiokilometriä jätevettä, ja kehitysmaissa valtaosa siitä lasketaan yhä käsittelemättömänä luontoon.
Mistä saasteita syntyy?
Suurin hiilidioksidipäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden, öljyn, maakaasun ja kivihiilen, polttaminen. Huomattava osa maailman sähköstä tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimaloissa. Myös liikenne, teollisuus, metsänhakkuut ja muut ihmisen toimet lisäävät hiilidioksidin pääsyä ilmakehään.
Mitä haittaa saasteista on?
Ilmansaasteet voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, astmaoireiden pahenemista, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita ja toimintakyvyn heikkenemistä sekä lisätä herkistymistä muille ärsykkeille, kuten siitepölyille tai pakkasilmalle.
Mitä käy jos juo järvivettä?
Järvivettä ei pidä sellaisenaan juoda missään tapauksessa. Vaikka vesi näyttäisi puhtaalta, siinä voi olla mikrobeja ja epäpuhtauksia, joita ei voi paljaalla silmällä huomata tai maistaa. Järvivesi voi olla sopivaa uimiseen, mutta juotuna siitä voi saada äkäisen suolistoinfektion.
Mitä on saasteet?
Mitä ovat saasteet? Ihmiselle ja luonnolle haitallisia tai vahingollisia jätteitä sanotaan saasteiksi. Saasteisiin kuuluvat esimerkiksi poisheitetyt tavarat, erilaiset kemialliset aineet ja savu, mutta myös epämieelyttävät voimakkaat äänet ovat saasteita.
Miksi ilmansaasteet ovat haitallisia?
Ilmansaasteet voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, hengenahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja astmakohtausten lisääntymistä. Niille altistuminen voi myös lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten pakkasilmalle tai siitepölyille.
Mikä saastuttaa meria?
Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily. Yli puolet merten suurikokoisesta muovista tulee viidestä maasta: Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Suurin syy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto.
Mikä uhkaa kaloja?
Kaloja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, käsittelemättömän jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen. Maailman kosteikoista on hävinnyt yli kolmasosa 50 vuodessa.