Maaperänsuojelun tarkoituksena on ehkäistä maaperän vaurioitumista, ylläpitää sen arvoja elinympäristönä, luonnonvarana ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä, sekä kunnostaa jo vaurioituneita alueita ja estää haittojen leviäminen.
Mikä on maaperä ja mistä se koostuu?
Maaperä on muodostunut kallioperästä lähtöisin olevista mineraali- ja kivilajirakeista sekä kasvien ja eliöiden jäänteistä. Maaperä yhdessä kallioperän kanssa ratkaisee paljolti missä asumme ja mistä saamme elantomme. Maalajit sisältävät erikokoisia rakeita kuten lohkareita, kiviä, soraa, hiekkaa ja savea.
Miten paksu on keskimäärin Suomen maaperä?
Suomen yleisin maalaji on moreeni. Moreeni sisältää erikokoisia aineksia (eli maalajeja), kuten savea, hietaa, hiekkaa, soraa ja kivilohkareita. Maaperän paksuus on Suomessa yleisimmin 3-4 metriä.
Miten maaperä on rakentunut?
Suomen maaperä on pääosin muodostunut jääkauden aikaisen jäätikön toiminnan ja sen sulamisen tuloksena. Jääkauden jäljet näkyvät kaikkialla maisemassamme ja kertovat muinaisista ilmastonmuutoksista. Jääkausi on synnyttänyt merkittävät hiekka ja soravaramme, joita käytetään mm. rakentamisessa.
Mikä saastuttaa maaperää?
Maaperä ja pohjavesi voivat pilaantua erilaisista toiminnoista, joissa käytetään, valmistetaan, kuljetetaan tai varastoidaan haitallisia aineita tai jätteitä. Myös ilman ja veden mukana tuleva kuormitus tai alueelle tuodut täyttömaat ja jätteet voivat pilata maaperän.
Miksi metsien suojelu on tärkeää?
Etenkin upeat ikimetsämme ovat harvinaisia jalokiviä, joiden arvo aletaan tunnistaa yhä paremmin. Metsien suojelu on tärkeä tapa suojella luonnon monimuotoisuutta – ja metsät ovat oleellisessa osassa Suomen ilmastotalkoissa sekä hiilinieluina että -varastoina.
Onko Suomen maaperä hapan?
Pintamaan happamuutta kuvaava pH on luontaisesti alhainen koko Suomessa eli maaperä on hapan. Useimmat kasvit viihtyvät parhaiten neutraalissa ja hieman happamassa maaperässä. Maaperän happamuutta vähennetään lisäämällä maahan kalkkia.
Mitä haittaa happamasta maaperästä on?
Mitä haittaa happamuudesta on? Happamuus alentaa satoa, koska kasvien ravinteidenotto vaikeutuu: Vetyionit syrjäyttävät maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esimerkiksi kaliumin (K), magnesiumin (Mg) ja natriumin (Na) sitoutuminen maahiukkasiin vähentyy. Tällöin kasvien ravinteet huuhtoutuvat helposti.
Miksi Suomen maaperä on hyvin ohut?
4.1 Maaperä koostuu maalajeista Viimeisimmän jääkauden mannerjää vei mennessään lähes kaiken irtaimen aineksen kallioperämme päältä. Tästä syystä sen päällä nykyään oleva maaperä on hyvin ohutta, keskimääräisesti paksuudeltaan vain 3–4 metriä.
Mistä Suomen maaperä on syntynyt?
Suomen maaperä koostuu kallioperän kiviaineksesta peräisin olevista kivennäismaalajeista sekä kasvien ja muiden eliöiden jäänteistä syntyneistä eloperäisistä maalajeista. Erilaiset graniittiset kivilajit muodostavat Suomen kallioperän yleisimmän kivilajiryhmän.