Maaperä on muodostunut kallioperästä lähtöisin olevista mineraali- ja kivilajirakeista sekä kasvien ja eliöiden jäänteistä. Maaperä yhdessä kallioperän kanssa ratkaisee paljolti missä asumme ja mistä saamme elantomme. Maalajit sisältävät erikokoisia rakeita kuten lohkareita, kiviä, soraa, hiekkaa ja savea.
Mikä on Suomen yleisin maalaji?
Moreenia on lähes 50 prosenttia maa-alastamme, siksipä se onkin Suomen yleisin maalaji. Moreenia esiintyy yleisesti muun muassa metsien, savikoiden ja turvemaiden alla.
Mihin Hiesua käytetään?
Siltti tunnetaan myös nimillä hieta ja hiesu. Useimmiten silttiä hyödynnetään sellaisissa maarakentamiseen liittyvissä kohteissa, joissa ei ole suuria laatuvaatimuksia. Sitä käytetään täytemaana, nurmikoiden alla ja esimerkiksi ratsastusmaneeseissa. Siltin raekoko on yleensä välillä 0,002–0,063 millimetriä.
Miten maalajit luokitellaan?
Virallisesti maalajit luokitellaan eri ryhmiin niiden syntytavan, sisältämän eloperäisen aineksen ja raekoostumuksen perusteella. Tässä luokittelussa käytetään kahta pääluokkaa: kivennäismaalajit ja eloperäiset maalajit.
Onko Suomen maaperä hapan?
Pintamaan happamuutta kuvaava pH on luontaisesti alhainen koko Suomessa eli maaperä on hapan. Useimmat kasvit viihtyvät parhaiten neutraalissa ja hieman happamassa maaperässä. Maaperän happamuutta vähennetään lisäämällä maahan kalkkia.
Miksi Suomen maaperä on hyvin ohut?
4.1 Maaperä koostuu maalajeista Viimeisimmän jääkauden mannerjää vei mennessään lähes kaiken irtaimen aineksen kallioperämme päältä. Tästä syystä sen päällä nykyään oleva maaperä on hyvin ohutta, keskimääräisesti paksuudeltaan vain 3–4 metriä.
Mitä muta on?
Muta muodostuu eloperäisen aineksen osaksi veteen liuenneista ja osaksi kiinteistä hiukkasista, joita kulkeutuu veden mukana ympäristöstä järveen. Järvessä aines saostuu ja kerrostuu pohjaan. Järvimutaa (Jm) eli muraa syntyy tyypillisesti humusaineiden ruskeaksi värjäämässä vedessä.
Miksi moreeni on Suomen yleisin maalaji?
Mannerjäätikkö oli liikkuessaan repinyt mukaansa paljon kiviä ja maa-ainesta. Kun mannerjää alkoi sulaa, sen sisällä ollut maa-aines jäi kallioperän päälle sellaisenaan. Näin syntyi moreenia. Moreeni on Suomen yleisin maalaji ja sitä on lähes 50 % maa-alastamme.
Mikä on maaperän pintakerros?
Maannos on maaperän pintakerros, johon bioottiset ja abioottiset prosessit vaikuttavat. Maannos koostuu eri hiukkaskokoisista maalajeista ja eloperäisestä jätteestä ja on yleensä kerroksellinen. Maannokset ovat monesti varsinkin pintaosaltaan huokoisia ja niissä on sekä ilmaa että vettä.
Mistä tunnistaa Savimaan?
Savimaan tunnistaa kuivana pölyävästä ja harmaasta ulkonäöstä, mutta märkänä se on painavaa, sitkeää ja paakkuuntuvaa. Savimaa on hyvä viljelyalusta, mutta sen ongelmat liittyvät lähinnä kykyyn sitoa kosteutta: Kasvit saattavat sateisina kesinä uida kasvimaalla.