Klarinetin ääniala on puupuhaltimien laajin, kolme ja puoli oktaavia, mikä tekee klarinetista ketterän ja käyttökelpoisen soittimen monentyyppiseen musiikkiin. Klarinetti on siitä ihmeellinen soitin, että se opettaa soittajansa transponoimaan eli muuntamaan alkuperäisen sävelasteikon toiseksi.
Miten klarinetin ääni syntyy?
Klarinetin ja saksofonin kaltaisissa yksilehdykkäisissä ruokolehtisoittimissa ääni syntyy lehdykkäsuukappaleessa, jossa on yksinkertainen ruokokieli. Oboessa, englannintorvessa ja fagotissa käytetään kaksoisruokolehdykkää.
Mikä on Oboen ääniala?
Oboen ääni on diskanttipainotteinen (ääniala noin b-g3), selkeä, laulava ja hieman nasaali.
Mistä ääni tulee?
Ihmisen ääni syntyy, kun keuhkoista tuleva ilmavirta kulkee kurkunpäässä aataminomenan kohdalla sijaitsevien äänihuulten välistä. Äänihuulet värähtelevät edestakaisin, mikä synnyttää soinnilliset ääneet, kuten vokaalit, sekä soinnilliset konsonantit, kuten /m, n, d, j ja r/.
Onko klarinetti Vaskipuhallin?
Onko klarinetti Vaskipuhallin? Ei, Klarinetti on puupuhaltimiin kuuluva soitin.
Mikä on helpoin soitin?
Helpoimmat soittimet ovat piano, kitara, viulu ja harmonikka.
Mitä eroa on Oboella ja Englannintorvella?
Ammattioboistit soittavat yleensä myös englannintorvea, joka on oboen lähisukulainen. Se on hiukan isompi kuin oboe, suukappale on käyrä ja soittimen alaosan päärynä on isompi. Englannintorven ääni muistuttaa oboen ääntä, mutta soi kvinttiä matalammalta.
Miten oboe tuottaa ääntä?
Puupuhaltimet oboe ja fagotti ovat ns. kaksoisruokolehdykkäsoittimia. Niille on yhteistä se, että ääni syntyy puhallettaessa suuttimeen, joka muodostuu kahdesta vastakkain sidotusta ruokolehdykästä (engl. “double reed”).
Minkä näköinen on oboe?
Oboe on klarinetin kokoinen ja näköinen, mutta sen suukappale ja sitä myötä ääni on erilainen. Se kuuluu kaksoisruoko- eli röörisoittimiin (suukappaleessa on kaksi ruokoa sidottu vastakkain) ja on sukua muun muassa fagotille ja säkkipillille.
Mikä on korkein ääni jonka ihminen kuulee?
Äänenvoimakkuutta eli äänenpainetta mitataan desibeleinä (dB). Hyvin kuulevan ihmisen kuulokynnys on (noin) 0 dB ja kipukynnys noin 120 dB. Normaalin puheen voimakkuus on noin 50–60 dB. Äänen taajuus kertoo värähtelyjen lukumäärän sekunneissa ja se ilmaistaan hertseinä (Hz).