Mikä on isänpäivän historia?

Isänpäivä on juhlapäivä, jota vietetään monissa maissa ympäri maailmaa. Tarkoituksena on juhlia isiä ja isyyttä ja tunnustaa isien rooli monien ihmisten elämässä. Isänpäivän tarkka historia vaihtelee kansoista toiseen, mutta sitä juhlitaan yleensä kesäkuukausina, yleensä kesäkuussa. Tavallisesti perheenjäsenet antavat lahjoja isilleen, vievät heidät illalliselle tai tunnistavat heidät jollain muulla tavalla.

Yleissääntönä on, että isänpäivä on maallinen juhla, vaikka jotkut uskonnolliset johtajat voivat sisällyttää isyyden saarnoihinsa. Voimakkaasti roomalaiskatolisissa maissa isänpäivää vietetään 19. maaliskuuta, Pyhän Joosefin päivänä, vaikka juhlat eivät rajoitu katolilaisiin. Jotkut maat pitävät lomaa mahdollisuutena piknikille ja vaellukselle, jossa juhlijat lataavat pakkauksiin erilaisia ​​ruokalajeja ja viettävät päivän luonnossa.

Yhdysvalloissa isänpäivää vietetään monien muiden maiden tavoin kesäkuun kolmantena sunnuntaina. Ajatus isien muistopäivästä syntyi 1800-luvun puolivälissä, mutta päivä vaihteli paikasta toiseen. Vuonna 1909 Sonora Smart Dodd kuunteli äitienpäivän jumalanpalvelusta kirkossaan, kun hänen ajatuksensa kääntyivät isäänsä, joka kasvatti perheensä yksin äitinsä kuoltua. Hän lähestyi kirkon virkamiehiä samanlaisen jumalanpalveluksen järjestämisestä isille, ja vuonna 1910 seurakunta vietti isänpäivää kesäkuun puolivälissä.

Isänpäivän kannatus kasvoi kaikkialla Yhdysvalloissa, ja presidentti Lyndon Johnson julisti sen virallisesti vapaapäiväksi vuonna 1966. Vuonna 1972 presidentti Richard Nixon allekirjoitti lain, joka määräsi kesäkuun kolmantena sunnuntaina isänpäivän juhliin. Muut maat ympäri maailmaa ovat asettaneet isänpäivän päivämäärät helmikuun lopusta marraskuuhun. Kaikissa kansoissa, jotka viettävät isänpäivää, loman tarkoitus pysyy samana.

Vaikka isänpäivä on tarkoitettu täydentämään äitienpäivää, loma ei ole yhtä suosittu kuin äitienpäivä useimmilla alueilla, joilla sitä vietetään. Perheenjäsenet eivät todellakaan käytä isänpäivänä yhtä paljon rahaa kuin muina juhlapäivinä, ja ihmiset kamppailevat joskus sopivien lahjojen kanssa. Isänsä luona asuvat lapset saattavat harkita erityisen aterian valmistamista isänsä kunniaksi, kun taas isät ovat yleensä iloisia kuullessaan poissa kotoa asuvien lasten kertomuksista joko puhelun tai kirjeen avulla.