Keskusvallat olivat yksi ensimmäisen maailmansodan osapuolista. Keskusvaltojen jäsenmaat taistelivat kolminkertaista ententtiä vastaan, joka tunnetaan myös liittoutuneina valtoina, ja sodan lopputulos suosii kolminkertaista ententtiä. Ensimmäisen maailmansodan häviäjäpuolella taistelleiden kansojen liittouman juuret ovat 1870 -luvulla, ja useat näistä kansakunnista olivat myös jälleen mukana tappiollisella puolella toisessa maailmansodassa, joissakin tapauksissa siksi, että ne hyökkäsivät ja miehitetty.
1870-luvun lopulla Saksan valtakunta yhdisti voimansa Itävalta-Unkarin keisarikunnan ja Italian kanssa muodostaakseen salaisen liiton, joka tunnetaan nimellä Triple Alliance. Arkkiherttua Ferdinandin murhan ja ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914 Saksa kehotti Triple Alliancen jäseniä yhdistämään voimansa taistelemaan Serbian kuningaskuntaa vastaan. Italia kieltäytyi ja vaihtoi puolta taistelemaan liittoutuneiden valtojen kanssa.
Sodan edetessä Bulgarian kuningaskunta ja Ottomaanien valtakunta liittyivät sotaan Saksan puolella. Nämä keskusvallat sijaitsivat ihanteellisesti tuhoisien sotilaallisten iskujen suorittamiseen useilla rintamilla koko sodan ajan, koska ne sijaitsivat liittoutuneiden valtojen useiden avainjäsenten välissä. Sota raivosi vuosina 1914–1918 ja päättyi virallisesti Versaillesin sopimukseen vuonna 1919.
Sodan päätyttyä ryhdyttiin toimiin keskusvaltojen demilitarisoimiseksi ja niiden poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan vähentämiseksi. Tämä tehtiin näennäisesti hillitäkseen niiden kykyä osallistua sotaan uudelleen, vaikka sen tarkoituksena oli myös rangaista näitä kansakuntia ja niiden kansalaisia heidän osallistumisestaan sotaan. Maailmanlaajuisen laman puhkeamisen myötä 1930 -luvulla radikaalit poliitikot nousivat valtaan joissakin kansakunnissa, jotka olivat mukana keskusvalloissa, ja loivat pohjan toiselle maailmansodalle.
Ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan liittyvä politiikka on syvällä Euroopan historiassa, ja monien asianomaisten maiden väliset poliittiset ja taloudelliset yhteenotot ovat olleet historiallisia. Näiden konfliktien perintö säilyy tähän päivään asti, erityisesti Saksassa, jossa kansalaiset kamppailevat edelleen natsismin roolin kanssa toisessa maailmansodassa. Valtiot, jotka taistelivat toisiaan vastaan 20 -luvun alussa ja puolivälissä, yhdistivät voimansa järjestöissä, kuten Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan unioni ja Pohjois -Atlantin järjestö, luoden monimutkaisia liittoutumia, jotka eivät todennäköisesti hajoa tulevaisuudessa.