G20 eli ryhmä 20, on kansainvälinen järjestö, joka kokoaa yhteen 19 yksittäisen maan, Euroopan unionin ja kansainvälisten rahoitusryhmien, kuten Maailmanpankin ja Kansainvälisen raharahaston (IMF), johtajat ja rahoituspäälliköt. G20 järjestää vuosittain huippukokouksia, joiden aikana jäsenet ja valitut kutsuvieraat tutkivat ja keskustelevat maailmantalouden huolenaiheista. Jatkuvasti kiistanalaiset G20 -kokoukset keräävät usein mielenosoittajia, joista monet vastustavat poliittisen avoimuuden ja jäsenyyden yksinoikeuden puutetta.
1990 -luvulla G8 -ryhmän johtajien muodostama järjestö edelsi useita aiempia taloudellisia foorumeita kansainvälisten johtajien välillä, mukaan lukien G33 ja G22. Vaikka G8 -ryhmän jäsenet, joihin kuuluvat Saksan, Ranskan, Japanin, Italian, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Venäjän johtajat, tapaavat edelleen eri aiheista, G20 -ryhmästä on tullut tärkein kansainvälinen foorumi puhdasta taloudellista keskustelua. G20 -maihin kuuluu G8 -maita ja muita maita, kuten Australia, Meksiko, Kiina, Etelä -Afrikka ja Saudi -Arabia. Maita edustavat valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat, mutta myös poliittiset johtajat voivat osallistua.
G20 -ryhmän tavoitteena on luoda avoin ja yhteistyöfoorumi globaalista taloudesta käytävälle keskustelulle. Jäsenmaita ovat sekä voimakkaasti teollisuusmaat, kuten Yhdysvallat, että kehitysmaat, kuten Argentiina. Sekä varakkaiden että kehitysmaiden sisällyttäminen on tarkoituksellista, jotta kehittyneemmät maat voivat toimia konsultteina taloudellisesti vähemmän vakaille alueille. Tällä tavoin G20 -ryhmä pyrkii vähentämään haavoittuvan maan talouden romahtamisen aiheuttaman maailmanlaajuisen finanssikriisin mahdollisuuksia.
Vakaan ja tehokkaan maailmantalouden kehittäminen on toinen G20 -ryhmän tavoite. Huippukokousten aikana tehdään paljon työtä sellaisten taloudellisten standardien ja politiikkojen luomiseksi, joita voidaan soveltaa kaikissa kansakunnissa. Näiden ponnistelujen avulla järjestö pyrkii torjumaan joitain rahoitusvakauden ja riskin lähteitä, kuten terrorismin rahoitusta, väärentämistä ja mustien markkinoiden kasvua.
Järjestö on saanut perustamisesta lähtien paljon kritiikkiä. Monet kansakunnat, jotka eivät kuulu järjestöön, väittävät, että sen yksinoikeus on sekä haitallista aidosti globaalin talouden kasvulle että vaarassa luoda taloudellinen suurvalta, jota voitaisiin käyttää muita kuin jäseniä vastaan. Jäsenmaiden kansalaiset vastustavat usein G20 -huippukokouksia ympäröivää salailua, mikä viittaa siihen, että on epäeettistä, ellei jopa laitonta, laatia politiikkaa salaisissa kokouksissa ilman äänestäjien panosta. Huippukokouksia ympäri maailmaa ovat häirinneet mellakkaiset mielenosoitukset, minkä vuoksi kunnia järjestää G20 -kokous on epäilyttävä kunnia monille kaupungeille.