Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat säännöllisesti suunniteltuja kaupungin virkamiesten kokouksia, jotka on kutsuttu johtamaan kaupungin johtamista. Useimmissa tapauksissa kaupunginvaltuusto koostuu vaaleilla valituista virkamiehistä. Useimpien kaupunkien peruskirjoissa ja säännöissä on joitakin määräyksiä, jotka mahdollistavat nimitykset kaupunginvaltuustoihin tietyissä olosuhteissa. Tyypilliseen kaupunginvaltuuston kokoukseen kuuluvat kaupungin eri maantieteellisiä aloja edustavat valtuutetut sekä pormestari ja muut toimiin suoraan osallistuvat virkamiehet, jotka on tarkoitus käsitellä kokouksessa.
Useimmissa kaupungeissa kaupunginvaltuuston kokous on julkinen tapahtuma. Kaupungin asukkaat ovat tervetulleita seuraamaan tapahtumia. Usein kansalaisilla on mahdollisuus esittää lausuntoja tai esittää kysymyksiä valtuuston jäsenille, pormestarille ja muille läsnä oleville kaupungin virkamiehille. Kun suuren yleistä etua koskevista asioista on tarkoitus keskustella kaupunginvaltuuston kokouksessa, ei ole epätavallista, että paikallinen media kattaa asian.
Riippuen kaupunginvaltuuston velvollisuuksista, jotka on määritelty kaupungin hallintoon käytetyissä virallisissa asiakirjoissa, kokous voi sisältää erilaisia käsiteltäviä asioita. Esimerkiksi kaupunginvaltuuston päätös voidaan vaatia, ennen kuin se myöntää viina -lisenssin paikalliselle ravintolalle tai antaa asukkaalle mahdollisuuden lisätä ylemmän kerroksen taloon, joka sijaitsee kaupungin rajojen sisällä. Joillakin alueilla kaupunginvaltuusto on viimeinen elin, jonka on hyväksyttävä toimiluvan myöntäminen tietyntyyppisille uusille yrityksille kaupungin lainkäyttöalueella. Kaupunginvaltuuston kokous voi myös valvoa sellaisia asioita kuin paraatiilupien myöntäminen tai jonkinlaisen julkisen kokoontumisen salliminen kaupungin omistamaan omaisuuteen.
Tyypillisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltävät asiat eivät yleensä ole muuta kuin päätösten tekemistä arkisista asioista, jotka ovat välttämättömiä kaupungin jatkuvan moitteettoman toiminnan kannalta. Monet kaupungit pitävät kokouksiaan mieluummin jonkinlaisella parlamentaarisella menettelyllä, usein muunnelmana Robertin työjärjestyksestä. Tämä prosessi auttaa varmistamaan, että kaikilla asianomaisilla on mahdollisuus käsitellä mitä tahansa esityslistalla olevaa kysymystä samalla kun se auttaa säilyttämään kokouksen loogisen rakenteen.
Kokouksesta laaditaan pöytäkirja silloinkin, kun ei ole mitään suurta yleisöä kiinnostavaa toimenpidettä. Pöytäkirjoista tulee osa kaupungin julkisia rekistereitä, ja ne ovat kaikkien kunnan asukkaiden nähtävillä. Lisäksi edellisen kaupunginvaltuuston pöytäkirja luetaan yleensä nykyisen kokouksen alussa. Tämä antaa neuvostolle ja muille asiasta kiinnostuneille kansalaisille mahdollisuuden vahvistaa, että pöytäkirja on täysin tarkka, tai merkitä muistiin mahdolliset pienet korjaukset. Kun kokoontuneet pitävät pöytäkirjaa paikkansa pitävänä, kaupunginvaltuuston kokous hyväksyy pöytäkirjan ja se lisätään julkiseen kirjaan.