Tietokoneverkon tai muun tietoliikenneverkon kautta kulkeva tieto tulee yleensä paketeina. Paketit ovat pienempiä, “purentakokoisia” palasia suuremmasta tietopaketista. Vaikka tietoliikennetekniikka on yleensä luotettavaa ja saumatonta loppukäyttäjän kannalta, tämä johtuu vain siitä, että tietokone tekee likaisen työn. Se selaa jatkuvasti paketteja, etsii petollisia ja korruptoituneita tietoja ja hylkää ne löydettyään. Purskevirhe on vioittuneen datan jono, mitattuna ensimmäisen ja viimeisen virhesignaalin välisenä pituutena.
Kuvittele esimerkiksi, että lähetät paketin, joka sisältää kaikki aakkosten kirjaimet A – Z. Jos vastaanottajan tietokone “avaa” paketin ja huomaa, että sarjan ensimmäinen kirjain on “Q” ja sarjan viimeinen kirjain on “R”, se on purskevirhe. Paketin “purske” on vioittunut.
Vaikka esimerkissä ensimmäinen ja viimeinen kirjain on määritelty vioittuneiksi, se ei tarkoita, että jokainen paketin kirjain olisi vahingoittunut. Kuvittele, että jokainen muu kirjain on sellainen kuin sen pitäisi olla; vain asento yksi, “A” ja paikka 26, “Z” ovat vaurioituneet. Vaurioituneiden päiden välisten oikeiden tietobittien lukumäärää kutsutaan suojanauhoksi. Tässä tapauksessa suojanauha olisi 24, koska kaksi vaurioitunutta erottaa toisistaan 24 oikeaa kirjainta.
Sarjavirheen pituuden mittaaminen on yksinkertaista. Se määritellään yksittäisten bittien lukumääräksi, joka erottaa virheen ensimmäisen esiintymisen viimeisestä, mukaan lukien alkuperäiset ja viimeiset väärät bitit. Edellisessä esimerkissä purskevirheen pituus olisi 26.
Purskevirheen syyt voivat vaihdella suuresti. Aina ei ole mahdollista mitata tarkasti. Yleensä tämä vioittuminen voi tapahtua useiden lähteiden kautta, mukaan lukien signaalin heikentyminen, pakettien katoaminen, muun tyyppinen verkkohäiriö tai tietokoneen lähetysvirhe. Verkostoitumisessa, kuten todellisessa maailmassa, joskus asiat menevät pieleen. Onneksi useimmat verkkomuodot tarjoavat sisäänrakennetut virheentarkistusmekanismit, joiden avulla vastaanottava tietokone voi verrata todellista vastaanotettua dataa lähetettyjen tietojen vaikutelmaan, jolloin se voi tunnistaa, onko jotain tapahtunut matkan varrella.