Monosyyteiksi kutsutut valkosolut ovat tärkeä osa kehon immuunijärjestelmää. Ne suojaavat kehoa mikro -organismeilta ja taudinaiheuttajilta, erityisesti sellaisilta, jotka voivat aiheuttaa malarian, tuberkuloosin ja lavantaudin. Liikkuvat suurella nopeudella verenkierrossa, ne keräävät roskat tai jäännökset, jotka kerääntyvät infektiosta. Immuunivaste, joka saavutetaan sekä luuytimestä peräisin olevilla (B) että kateenkorvan (T) lymfosyyteillä, aktivoituu myös joidenkin monosyyttien toimesta. Lymfosyytit ovat valkosoluja, jotka muodostavat imukudoksen tai kehon toisen puolustuslinjan.
Monosyyttien määrä on 5–12% valkosolujen kokonaismäärästä. Suurimmasta valkosolusta, tällä tyypillä on suuri ydin, joka ohjaa solujen toimintaa, sekä muutamia rakeita sytoplasmassa. Ne vetävät puoleensa bakteereja ja muita vieraita aineita, jotka he ottavat vastaan ja tuhoavat fagosytoosin kautta. Siksi niitä kutsutaan myös fagosyyteiksi, luokitus, jonka he jakavat granulosyyttien kanssa, jotka ovat runsaimmat valkosolut. Fagosytoosi viittaa prosessiin, jossa solu ottaa suuria, kiinteitä materiaaleja.
Granulosyytit reagoivat kuitenkin nopeammin bakteerien läsnäoloon kuin monosyytit. Siitä huolimatta monosyytit voivat tuhota paljon enemmän bakteereja kuin granulosyytit. Toinen monosyyttien ominaisuus on, että ne voivat irrota verestä ja selviytyä muissa kudoksissa. Jos näin tapahtuu, monosyytistä voi tulla makrofagi, joka on fagosyyttisolu ilman rakeita sytoplasmassa, tai dendriittisolu, joka on erityinen solu, jolla on laajennuksia, joita kutsutaan dendriiteiksi. Luuydin on osa, jossa tuotetaan monosyyttejä, vaikka uskotaan myös, että ne syntyvät lymfosyyteistä.
Makrofagit toimivat kuluneiden solujen keräämisessä ja immuunivasteen aktivoinnissa. Aktivoidakseen kehon immuunivasteen makrofagit imevät patogeenit ja kuljettavat sitten patogeeneissä läsnä olevaa ainetta, jota kutsutaan antigeeneiksi, T -lymfosyyteihin tunnistamista varten. Kun antigeenit on tunnistettu, B -lymfosyytit aktivoituvat tuottamaan vasta -aineita. Nämä kehon luonnolliset kemikaalit neutraloivat taudinaiheuttajien toksiinit, ja niiden jatkuva läsnäolo takaa immuniteetin useille sairauksille. Vasta -aineiden reaktio antigeenejä vastaan sallii makrofagien kuluttaa taudinaiheuttajia helpommin, vaikka on huomattava, että kaikkia patogeenejä ei voida pilkkoa makrofageilla.
Makrofagien tavoin dendriittisolut imevät myös patogeenejä, jotka solujen lukuisat oksat sieppaavat. Näitä oksia kutsutaan dendriiteiksi, ja ne muistuttavat hermosolujen dendriittejä. Niiden toiminnot eivät kuitenkaan ole samat. Dendriittisolujen toiminta aktivoi myös T -lymfosyytit suorittamaan tehtävänsä antigeenien tunnistamisessa.