ACL -verkko on oikeastaan aivan kuten mikä tahansa muu tietoverkko, paitsi että verkossa toimivat reitittimet ja kytkimet noudattavat ennalta määrättyä käyttöoikeusluetteloa. Verkkoreitittimille annetaan luettelo säännöistä, joita kutsutaan pääsynhallintaluetteloiksi (ACL), jotka voivat sallia perustason pääsyn verkkosegmenttiin tai siitä, sekä luvan käyttää palveluja, jotka voivat olla saatavilla niiden kautta. Vaikka ACL: ää voidaan käyttää muissa tietokonepalveluissa, kuten käyttäjän lupa käyttää tietokoneeseen tallennettuja tiedostoja, ACL -verkon tapauksessa sääntöjä sovelletaan verkkoliitäntöihin ja portteihin, joiden kautta tiedonsiirto kulkee.
Kun datapaketit kulkevat ACL -verkon verkkolaitteen ohjattujen porttien läpi, ne suodatetaan ja arvioidaan käyttöoikeuksien suhteen. Useimmissa tapauksissa tämä tapahtuu verkkoreitittimellä tai -kytkimellä. Joitakin käyttöjärjestelmään rakennettuja palomuuriohjelmia voidaan kuitenkin pitää myös eräänlaisena kulunvalvontaluettelona. Kun datapaketti saapuu tai poistuu rajapinnasta verkkolaitteessa, sen oikeudet arvioidaan tarkistamalla ACL. Jos näitä oikeuksia ei noudateta, paketti evätään.
ACL sisältää pääsynvalvontamerkinnät (ACE). Jokainen luettelon ACE sisältää tarvittavat tiedot ACL -verkkoliittymään tulevien tai sieltä poistuvien pakettien käyttöoikeuksista. Jokainen ACE sisältää joko luvan tai kieltämisen lausunnon sekä lisäkriteerit, jotka paketin on täytettävä. Useimmissa tapauksissa paketit arvioidaan yleisten IP -standardien, kuten TCP (Transmission Control Protocl, TCP), User Datagram Protocol (UDP) ja muiden paketin, perusteella. Perustyyppisistä ACL -tyypeistä tarkistetaan vain lähtöosoite, kun taas laajennetussa ACL -luettelossa voidaan vahvistaa säännöt, jotka tarkistavat lähtö- ja kohdeosoitteet sekä tietyt satamat, joista liikenne on sekä peräisin että määränpäähän.
ACL -verkossa ohjausluettelot rakennetaan verkkoreitittimiin ja -kytkimiin. Jokaisella verkkolaitteistotoimittajalla voi olla erilliset säännöt ACL: n rakentamisesta. Riippumatta siitä, mikä laitevalmistaja tai ohjelmistokehittäjä loi ohjelmoinnin, joka käsittelee paketteja ACL: ää vastaan, tärkein näkökohta ACL -verkon toteuttamisessa on suunnittelu. Huonossa suunnittelussa on täysin mahdollista, että järjestelmänvalvoja kirjautuu sisään tiettyyn reitittimeen, aloittaa ACL: n käyttöönoton reitittimessä ja huomaa yhtäkkiä olevansa lukittuna reitittimestä tai jostakin koko verkon osasta.
Yksi yleisimmistä ACL -verkon toteutuksista on sisäänrakennettu Cisco Systems®: n luomaan omaan Internetwork Operating System (IOS) -järjestelmään. Cisco® IOS -reitittimissä ja -kytkimissä järjestelmänvalvoja kirjoittaa ACL -luettelon manuaalisesti ja se otetaan käyttöön automaattisesti, kun luettelon jokainen kohde lisätään. ACL on toteutettava vähitellen, jotta yksittäinen paketti vastaa merkintää, muut samojen käyttöoikeuksien alaiset voivat seurata esimerkkiä. Kaikki muutokset luetteloon tarkoittavat, että se on kirjoitettava kokonaan uudelleen.
ACL ei ole yhtä turvallinen kuin palomuuri verkon suojaamiseksi, mutta ACL on hyödyllinen palomuurin lisäksi useissa tilanteissa. Järjestelmänvalvoja voi rajoittaa liikennettä tietyille laajemman verkon alueille ja sieltä pois tai estää tietyistä osoitteista tulevan liikenteen poistumasta verkosta kokonaan. Paketteja voidaan valvoa ACL -verkossa, jotta voidaan etsiä verkon ongelma -alueet, tunnistaa virheellisesti käyttäytyvät isännät tai jäljittää asiakastietokoneet, jotka voivat olla tartunnan saaneessa viruksessa. ACL: ää voidaan käyttää myös määrittämään liikenne, joka on salattava verkon solmujen välillä.