Tietolaite voi olla mikä tahansa kannettava tietokonelaite, joka pystyy siirtämään tietoja toiselle laitteelle tai toiselta laitteelta. Se suorittaa yleensä useita erikoistehtäviä, kuten henkilökohtaisen digitaalisen avustajan (PDA) kalenteri-, muistilehtiö- ja puhelinluettelotoiminnot. Tietolaitteen ydin on yleensä sulautettu järjestelmä eikä täydellinen kannettava tietokone tai pöytäkoneen emolevy. Kaikilta elämänaloilta tulevat ihmiset käyttävät tietovälineitä puhelimina, muistilehtiöinä ja mobiiliselaimina. Kuljetus- ja varastotyöntekijät käyttävät niitä myös pakkausten sisällön ja toimitusten seuraamiseen.
Internet -yhteyttä ei tarvita, jotta laitetta voidaan pitää tietolaitteena, mutta se on usein ominaisuus. Tärkeämpää on mahdollisuus siirtää tietoja laitteeseen ja laitteesta jonkin yhteyden kautta. Se voi käyttää tähän kiinteää Ethernet -porttia tai USB -porttia (Universal Serial Bus). Se voi sisältää myös langattoman verkkotoiminnon joko suoraan Internetiin tai lähiverkkoon (LAN).
Tietolaitteen päätehtävänä on yleensä noutaa ja käsitellä tietoja joko liike- tai kuluttajatarkoituksiin. Tätä varten sen on sisällettävä joitakin syöttö- ja näyttötapoja käyttäjälleen, yleensä rajoitetummat kuin kannettavan tietokoneen. Laitteen käyttötarkoituksesta riippuen siinä voi olla erityinen näppäimistö ja näyttö. Joissakin yksiköissä on kosketusnäyttö ja kynä tietojen syöttämistä varten. Nämä laitteet voivat myös lukea käsialaa.
Jef Raskin Apple® Computer, Inc: stä arveli keksineensä termin tietolaite noin vuonna 1979. Tuolloin se viittasi yleensä helppokäyttöiseen yksitoimilaitteeseen, kuten elektroniseen kirjoituskoneeseen, jossa on sisäänrakennettu muisti. Jos ne olisivat olleet olemassa 1980-luvun alussa, digitaalisia äänisoittimia, videosoittimia ja e-kirjojen lukijoita olisi pidetty myös tietolaitteina. Ajan myötä termi on muuttunut tarkoittamaan jotain aivan muuta. Nykyaikaista tietolaitetta pidetään yleensä monitoimilaitteena, jolla on kyky kommunikoida muiden laitteiden kanssa.
Jef Raskinin alkuperäisen tietolähteen määritelmässä määrättiin myös, että kaikki tällaisen laitteen ohjelmistot ja laitteistot olisi kehitettävä avoimien standardien mukaisesti. Ainakin yksi hyvin varhaisista laitteista oli täysin auki, mutta ei selvinnyt markkinasyistä. Suurin osa varhaisista tuotteista epäonnistui, koska ne eivät olleet tarpeeksi ainutlaatuisia tai olivat aikaansa edellä.