UWB (Ultra Wideband) on radiotaajuusalusta, jota henkilökohtaiset verkot voivat käyttää langattomaan kommunikointiin lyhyillä matkoilla suurilla nopeuksilla. UWB sopii erinomaisesti multimedian suoratoistoon langattomassa koti- tai toimistoympäristössä.
Kasvava yhteentoimivuus laitteiden, kuten digitaalisten videokameroiden, kämmentietokoneiden, matkapuhelimien, kannettavien MP3- ja DVD -soittimien, HDTV: iden ja tietokoneiden välillä, tekee langallisesta tekniikasta yhä vähemmän kätevää tai käytännöllistä. Langattomat tekniikat, kuten Bluetooth®, vapauttavat kodin laitteet johdoista, mutta hidas tiedonsiirto. Ihannetapauksessa kuluttajan pitäisi pystyä lähettämään tietoja langattomasti laitteesta toiseen nopeudella, joka on yhtä suuri tai parempi kuin nopea Internet-yhteys. UWB, joka lisää olemassa olevia WiFi- ja WiMax -tekniikoita, voi toimittaa tavarat.
Vaikka muut langattomat tekniikat käyttävät radio -aaltoja, jotka tarjoavat “jatkuvaa” lähetystä tietyllä taajuudella, UWB on ainutlaatuinen. UWB -lähetin lähettää pulsseja tai RF -taajuuksia (radiotaajuus), jotka kestävät noin 30 pikosekuntia (30 biljoonaa sekuntia) muutamiin nanosekunteihin (miljardi sekuntia). Nämä RF -purskeet säteilevät ulospäin laajalla kaistalla ja lähettävät useilla taajuuksilla samanaikaisesti. Pulssit lähetetään kullekin lähettimelle ainutlaatuisella rytmillä. Vastaanottimen on tiedettävä lähettimen rytmin allekirjoitus tai pulssisekvenssi voidakseen ”kuunnella” lähetettävää dataa.
Erittäin pienen tehon, lyhyiden purskeiden ja omien pulssiallekirjoitustensa ansiosta useat UWB-verkot voivat olla päällekkäin ilman RF-häiriöitä tai salakuuntelua. UWB on niin turvallinen, että se on armeijan suosima tekniikka, joka on käyttänyt UWB: tä siitä lähtien, kun se kehitettiin ensimmäisen kerran salaiseen käyttöön vuonna 1960 kylmän sodan aikana.
Koska UWB käyttää hyvin vähän virtaa, UWB-verkot ovat käytännössä huomaamattomia ja energiatehokkaita. UWB toimii parhaiten lyhyellä, noin 30 metrin etäisyydellä. Nykyiset maut voivat tarjota tiedonsiirtonopeutta 10 megabittiä sekunnissa (Mbps) etäisyydellä kuudesta kymmeneen jalkaan (480-2 metriä). Etäisyyden kasvaessa nopeus pienenee, mutta 3 jalan etäisyydellä lähetykset saavuttavat tai ylittävät 30 Mbps – tavallisen tason DSL -yhteyden nopeuden. Tulevan UWB -skaalauksen odotetaan nopeuttavan nopeutta 100 Gbps (gigabittiä sekunnissa) tai enemmän.
Verkottamisen lisäksi UWB: tä voidaan käyttää myös muilla teollisuudenaloilla, mukaan lukien tutka- ja elektroninen paikannus tai GPS-tyyppiset tekniikat. UWB: n erittäin alhaisen virrankulutuksen ansiosta se olisi myös ihanteellinen matkapuhelinten käyttöön. Suuritehoiset antennit voivat kuulemma laajentaa etäisyysesteen hieman yli puoleen mailiin tai noin kilometriin. UWB: llä toimiva matkapuhelin kestäisi kuulemma viikkoja ennen lataamista, eikä päiviä. Vaikka UWB -lähettimien pitäisi olla melko läsnä, ne eivät aiheuta radiohäiriöitä.
Yhdysvalloissa UWB voi toimia laillisesti taajuusalueella 3.1–10.6 GHz rajoitetulla lähetysteholla. Keväästä 2006 lähtien Yhdysvalloissa on kilpailevia standardeja UWB: lle. Kaksi pääleiriä edustavat WiMedia Alliance ja UWB Forum. Yksi standardi on tärkeä kuluttajille ja valmistajille, mutta asiantuntijat eivät ole vielä varmoja siitä, mikä standardi voittaa.