Hacktivismi on eräänlainen sosiaalinen tai poliittinen aktivismi, joka keskittyy hakkerointiin tietokonejärjestelmiin nimenomaisesti tarkoituksena saada pääsy omistettuihin tietoihin tai häiritä järjestelmää niin, että se ei voi toimia tehokkaasti. Toisin kuin hakkerointi, joka tehdään ilman erityistä syytä, haktivismilla on yleensä taustalla oleva motiivi, jonka tarkoituksena on joko diskreditoida vastapuoli tai kerätä tietoja, joita voidaan puolestaan käyttää hakkereiden ihanteiden edistämiseen sen sijaan, että puolue kokisi sen hakkerointi.
Joillakin alueilla tällaista Internet -aktivismia pidetään kansalaistottelemattomuutena, jossa hakkerit voivat vapaasti osallistua toimintaan uskomustensa mukaan, että heidän puolustamansa syy tai syyt ovat viime kädessä kaikkien ihmisten yhteisen edun mukaisia. Tämä pätee erityisesti silloin, kun hakkerointia käytetään keinona esitellä erilaisia ideologioita laajemmalle yleisölle. Tämän skenaarion taustalla oleva motiivi ei välttämättä ole hakkeroidun järjestelmän heikentäminen, vaan tavoittaa tavalliset käyttäjät ja esitellä heille tietoja, joita hakkeri uskoo heillä olevan oikeus tietää.
Toinen termi, joka usein liittyy poliittisesti motivoituneeseen hakkerointiin, on isänmaallinen hakkerointi. Täällä tavoitteena on yleensä levittää sanaa tapahtumista ja poliittisista toimista, joita pidetään lyhyen tai pitkän aikavälin uhkina perusvapauksille, joita kansalaiset nykyään nauttivat tietyssä maassa. Tavoitteena on yleensä varoittaa tarpeeksi kansalaisia siitä, että heidät ryhdytään toimiin ennen kuin nämä lait voidaan hyväksyä, ja säilyttää heidän oikeutensa.
Hacktivismia käytetään myös joskus keinona varoittaa ihmisiä tulevista uhkista ympäristölle. Toivo on jälleen, että ponnistelut tavoittavat tarpeeksi ihmisiä, joten vastustusta näitä uhkia kohtaan syntyy ja vahvistetaan niin paljon, että vaaditaan muutoksia, jotka minimoivat uhan tai poistavat sen kokonaan. Toisinaan tämäntyyppinen hakkerointi voi myös sisältää pääsyn omistettuihin tietoihin ja näiden tietojen jakeluun ilman henkilön tai organisaation lupaa, joka on näiden tietojen laillinen omistaja.
Vaikka hacktivismin etiikasta on erilaisia mielipiteitä, tämän tyyppisiä toimia pidetään laittomina monissa maissa. Koska Internetistä on edelleen tullut monien ihmisten tärkein tietolähde, tämän median lisääntynyt käyttö harjoitellakseen sitä, mitä joskus kutsutaan sähköiseksi kansalaistottelemattomuudeksi, on johtanut yhä tiukempiin lakeihin ja määräyksiin, jotka määräävät sakkoja tai mahdollistavat syytteeseenpanon kaikista hakkereista, jotka on todettu kiinnostaviksi tämän tyyppisissä toiminnoissa. Näistä laeista huolimatta monet hakkerit osaavat peittää identiteettinsä ja kiertää havaitsemisen, mikä mahdollistaa heidän jatkaa hacktivismipyrkimyksiään mistä tahansa syystä tai syistä, joita he puolustavat.