Aktiivimatriisi on tekniikka, jota käytetään kannettavien ja kannettavien tietokoneiden litteissä nestekidenäytöissä. Tämä tekniikka tarjoaa reagoivamman kuvan laajemmalla katselukulmalla kuin passiiviset matriisinäytöt. Kannettavien ja kannettavien tietokoneiden valmistajat pitävät parempana aktiivimatriisinäyttöjä, joita kutsutaan myös aktiivimatriisinestekidenäyttöiksi (AMLCD) tai ohutkalvotransistoreiksi (TFT), koska niissä on korkealaatuinen kuva, laaja valikoima värejä, nopea vasteaika ja ovat erittäin pieniä. Ne myös kuluttavat vähemmän virtaa, ominaisuus, joka on toivottavaa kannettavissa laitteissa.
Näyttöjä on kahdenlaisia: aktiivimatriisi ja passiivimatriisi. Passiivimatriisi on vanhempi, yksinkertaisempi tekniikka ja sillä on paljon hitaampi vasteaika kuin aktiivisilla matriisinäytöillä. Johtuen tavasta, jolla signaali käsitellään passiivisessa matriisissa, myös jännitteen ohjaus on epätarkka. Tämä luo sumean kuvan, jossa on huomattava kontrastin puute.
Aktiivisissa matriiseissa TFT: itä käytetään näytön luomiseen. TFT: t ovat pohjimmiltaan pieniä kondensaattoreita ja kytkentätransistoreita, jotka ovat dynaamisempia kuin passiivimatriisissa käytetyt integroidut piirit. Tämä tekniikka mahdollistaa näytön lataamiseen käytettävän jännitteen tarkemman hallinnan. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että pikselit, pienet pisteet näytöllä, jotka on ladattu luomaan kuva, päästävät vähemmän valoa läpi, jotta luodussa kuvassa on enemmän kontrastia. Nopeamman vasteajan lisäksi aktiivimatriisinäytöissä on tarkempi kuva ja dynaamisempi kuva, koska kuva voi päivittyä nopeammin kuin passiivinen matriisi.
Käytännössä näet eron passiivisissa ja aktiivisissa matriiseissa, kun käytät hiiren osoitinta. Kun osoitinta siirretään näytön poikki passiivimatriisityypin näytössä, kuvassa on “trailereita” tai kaksoiskuvia, jotka liikkuvat näytön poikki osoittimen takana. Osoittimessa on myös epätarkempi kuva, jossa on vähän kontrastia. Aktiivisissa matriiseissa hiiren osoittimen siirtäminen ei tuota “perävaunuja” ja kuva on terävämpi.
Termiä “aktiivinen matriisi” käytti ensimmäisen kerran tohtori Peter Brody vuonna 1975. Hän käytti tätä termiä kuvaamaan menetelmää, jolla voidaan vaihtaa litteän näytön yksittäiset elementit käyttämällä kadmiumselenidi (CdSe) TFT: tä kullekin pikselille. Vaikka TFT: itä käytetään edelleen nykyään aktiivisen matriisinäytön ensisijaisena rakennuspalikkana, voidaan myös käyttää diodeja.