Syyskuussa 1983 vapausaktivisti Richard Stallman, silloinen MIT, ilmoitti GNU (lausutaan gee-noo) -hankkeesta. GNU: n ajatuksena oli luoda kaikkien saatavilla olevien käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen arkisto. Toisin kuin rajoittavat tekijänoikeussuojat, Stallmanin copyleft -lisenssi tai GPL (General Public License) määrää, miten GNU -ohjelmistoa voidaan käyttää ja levittää. Perusperiaatteet ovat, että GNU -ohjelmiston koodi ja kaikki sen johdannaiset ja ohjelmistot ovat vapaasti saatavilla ja että käyttäjät voivat vapaasti muokata koodia.
Kaksi vuotta GNU-projektin julkistamisen jälkeen Stallman käynnisti voittoa tavoittelemattoman Free Software Foundationin (FSF), joka tukee GNU-liikettä ja valvoo yleisen julkisen lisenssin ehtoja. Ajan mittaan GPL on käynyt läpi kolme versiota, ja GPLv3 oli voimassa kesäkuusta 2007. Useimmat avoimen lähdekoodin ohjelmistot käyttävät nykyään GPL: ää, vaikka Stallman, terminologian tarra, ei käytä termiä “avoin lähdekoodi” vaan “vapausohjelmisto” tai ”ilmainen ohjelmisto” herättääkseen käyttäjien vapauden arvot, jotka ovat hänen sosiaalis-poliittisen aktiivisuutensa kulmakivi.
Yleisen julkisen lisenssin lisäksi FSF on julkaissut myös kolme lisenssiä: GNU Lesser General Public License (LGPL), GNU Free Documentation License (GFDL) ja GNU Affero General Public License (GAGPL). Näitä lisenssejä käytetään erityistilanteissa, joissa muut olosuhteet edellyttävät GPL -ehtojen muuttamista. Esimerkiksi LGPL: ää käytetään, kun ohjelmistokirjastot linkittävät GNU -ohjelmiston tekijänoikeudella suojattuun ohjelmistoon.
Ensimmäinen GNU -projektin kautta luotu käyttöjärjestelmä, nimeltään “GNU”, yhdistettiin suomalaisen amerikkalaisen Linus Torvaldsin itsenäiseen työhön vuonna 1991, jolloin saatiin Linux -ydin. Nyt on olemassa kymmeniä GNU/Linux -käyttöjärjestelmiä eri makuina ja tyypeinä pöytäkoneista kannettaviin järjestelmiin, jotka sopivat käynnistettävälle muistitikulle tai Live CD -levylle. GNU/Linux -käyttöjärjestelmät tai “distrot”, joka on lyhenne sanoista jakelu, on suojattu tekijänoikeusrajoituksilta copyleft General Public License -lisenssillä.
Käyttöjärjestelmien lisäksi GNU -projekti ja avoimen lähdekoodin yhteisö kehittävät edelleen ilmaisia ohjelmistoja, joita voidaan käyttää GNU/Linux-, Mac®- ja Windows® -järjestelmissä. Useimmat GNU/Linux -jakelut sisältävät asennetun ohjelmiston, joka tekee kaiken laskentataulukoista tekstinkäsittelyyn, sähköpostista surffailuun, musiikin kopioimisesta videoiden ja valokuvien muokkaamiseen. Lähes kaikki, mitä voidaan tehdä omissa käyttöjärjestelmissä, voidaan tehdä GNU -järjestelmällä, vaikka tyypillisesti on vähemmän ohjelmia, joista valita kunkin ohjelmistoluokan sisällä verrattuna Windows -ohjelmistoon.
Vaikka GNU -ohjelmisto on yleensä ilmainen, nimellisiä maksuja veloitetaan joskus, jos esimerkiksi pyydät ohjelman CD -levyä tai ostat vähittäismyyntipakkauksen. Yleensä on kuitenkin olemassa tapa saada ohjelma ilmaiseksi digitaalisessa muodossa binaaritiedostojen, torrenttien tai muiden tiedostojen jakamisen kautta.
Stallman jatkaa ilmaisten ohjelmistojen suoranaista ja omistautunutta kannattajaa, joka edistää GNU -projektia ja yleistä julkista lisenssiä kansainvälisesti. Yksi menestys sisältää GNU/Linuxin käyttöönoton vuonna 2006 12,500 XNUMX Intian koulussa.