OpenGL® -renderöintiohjelmisto, kirjasto tai abstrakti ohjelmointirajapinta (API) on suunniteltu ottamaan matemaattisia, geometrisia ja tekstuuritietoja ohjelmasta ja näyttämään ne tulostuslaitteessa. OpenGL®-renderöintilaitteen velvollisuus on kuroa umpeen kolmiulotteisen (3D) objektin tietojen välinen kuilu, joka tallennetaan koordinaateina, vektoreina ja muina numeroina, ja muuntaa se kuvaksi, jossa on valaistus, tekstuurit ja oikea katselukulma. OpenGL® sisältää oman renderöinnin, mutta se voidaan ohittaa joko parantaakseen olemassa olevia algoritmeja tai tukeakseen ominaisuuksia, joita muutoin ei tueta tietyillä laitteistokokoonpanoilla. Monet 3D -grafiikkaa käyttävät ohjelmat sisältävät usein vaihtoehdon valita käytettävän renderöintityypin sen mukaan, mitä laitteisto tukee.
Yksi käyttö OpenGL® -renderöijälle on mukautetun käyttöliittymän tarjoaminen OpenGL® -sovellusliittymän ja joidenkin omistettujen tai erikoistuneiden laitteiden välille. Tämä näkyy usein mobiililaitteissa tai mukautetuissa näytöissä, jotka tukevat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten 3D -kuvantamista. Mukauttamalla sovelluksen renderointiosaa voidaan kohdistaa tulostusmateriaalin rajoitukset tai erityiset kyvyt, jotta ohjelma toimii sujuvasti ja näkyy halutulla tavalla.
Toinen OpenGL® -renderöintisovellus on virtaviivaistaa toimintoja, jotta ne toimivat nopeammin tai eri tavalla kuin oletushahmontaja. Tämä näkyy joissakin videopeleissä, joissa muita kuin peliohjelmissa harvoin käytettyjä ominaisuuksia ja toimintoja on laajennettava edelleen korkean kuvataajuuden ja tasaisen suorituskyvyn saavuttamiseksi. Mukautettua hahmonninta voidaan käyttää myös pelin kehittämisen aikana virheenkorjausympäristön luomiseksi, kun muut renderointimenetelmät aiheuttavat graafisia ongelmia.
Joissakin tapauksissa-kuten tietoturvassa, kuljetuksessa tai muissa sulautetuissa järjestelmissä-ohjelmistot voidaan kirjoittaa OpenGL®-tekniikalla reaaliaikaisten tietojen näyttämiseksi, mutta kyseistä ohjelmistoa ei välttämättä voida käyttää järjestelmässä, jossa on näytönohjain. Yksi esimerkki tästä on näyttö lentokoneessa, jossa ohjelmisto on kehitetty ja testattu pöytätietokoneella. Tässä tapauksessa OpenGL® -renderöintilaitteella voidaan varmistaa, että vaikka ohjelmisto käyttää vakiofunktiokutsuja, yksikään puheluista ei toteudu grafiikkalaitteiston puutteen vuoksi. Tämä on tapa, jolla vakio-ohjelmointikirjastoja voidaan käyttää missä tahansa uudelleenohjatun ohjelmistoemuloinnin kautta.