Mikä muodostaa modernin teologian ja itse asiassa teologian yleensä, on usein kiivaan keskustelun aihe teologien keskuudessa. Yleisesti ottaen teologia tutkii jumalallisuutta ja ihmiskunnan suhdetta jumalallisuuteen, vaikka kristinusko on usein tutkittu oletususkonto. Nykyaikainen teologia on terminä todellakin tulkinnan ja kontekstin mukainen määritelmän osalta. Yleensä sen ymmärretään viittaavan ihmiskunnan muuttuvaan suhteeseen uskonnollisten totuuksien kanssa ja niiden hyväksymiseen uskontokunnasta riippumatta. Uudistusta, aikakautta 16 -luvulla, jolloin monet kannattajat alkoivat kyseenalaistaa uskonnollisen opin, käytetään usein vertailukohtana modernin teologian alkamiselle.
Kontekstivihjeet ovat tärkeä tekijä määritettäessä modernin teologian tarkkaa merkitystä. Monet nykyajan teologit ottavat ajankohtaisia uskonnollisia kysymyksiä ja uskonnon kriisejä modernin teologian varjossa. Toiset jakavat erityisesti viimeaikaiset muutokset uskonnollisissa vakaumuksissa modernin ja postmodernin aikakauden välillä. Vaikka se ei ole ehdoton, reformaatiota käytetään tyypillisesti modernin teologian lähtökohtana, ja maailmansodat ovat lähtökohtana postmodernille teologialle. Koska termiä moderni käytetään niin paljon teologian suhteen, on välttämätöntä ymmärtää asiayhteys sen määrittämiseksi, mitä sen käyttö tarkoittaa.
Olipa termin käyttö teologista tutkimusta uskonpuhdistuksen tai toisen maailmansodan jälkeen, modernin teologian peruslähtökohta on melko yksinkertainen. Yhteiskunnan edistyessä eri uskonnollisten vakaumusten kannattajat ovat alkaneet kyseenalaistaa uskonnollisten totuuksien alkuperän ja pätevyyden. Tämä on edellyttänyt muutoksia uskonnon opettamiseen ja opiskeluun sekä tiettyjen uskonnollisten ryhmien oppeihin. Tieteellisten tekijöiden käyttöönotto, yhteiskunnallisten näkemysten tai vakaumusten muutokset ja muut nykyaikaisen ajattelun evoluutiot ovat edellyttäneet muutoksia useimmissa uskonnoissa. Kaikki nämä muutokset ovat tuottaneet modernin uskonnon ja siten modernin teologian.
Kun sitä käytetään teologisen koulutuksen kannalta, nykyaikainen teologia viittaa tyypillisesti uskonnon kehittymiseen uskonpuhdistuksen jälkeen. Koska teologia on uskonnon tutkimus ihmiskunnan uskonnollisiin vakaumuksiin liittyen, on luonnollista olettaa, että termi moderni teologia viittaa nykyisiin uskomusjärjestelmiin, konflikteihin ja siihen, miten tällaiset ajatukset syntyivät. Tällaisia muutoksia voivat olla uusien uskontojen tai uskonnollisten lahkojen syntyminen, uskonnollisen ajattelun kehitys tai muutokset uskonnollisten tekstien tulkinnassa. Rationaalinen uskonnontutkimus on yksi teologisen koulutuksen perusperiaatteista, ja sellaisenaan uskonnon nykytila on olennainen osa teologisia opintoja.